Ohi on!

Huh huh!
Älkää ymmärtäkö väärin! On ollut aivan mahtavaa työskennellä kirjaston juhlavuoden hankkeessa - mutta haipakkaa oli!

En oikein edes tiedä, mistä lähtisin tätä vuotta perkaamaan... Näppäimistön ääreen vain ja kirjoittamaan -editoida ehtii myöhemminkin! (edit: pitkähkö sepustus tuli mutta kannattaa lukea; tai edes kuvat katsoa!)

Työsarkani alkoi (hanketyöntekijänä) toukokuussa, joka meni mietinnän, suunnittelun, aikataulutuksen ja kokoustamisten merkeissä. Ennen tätä oltiin tehty jo rutkasti töitä, jo hankerahahakemukseen on pitänyt tavoitteita ja suunnitelmia kertoa. Hakemuksen perusteella aluehallintovirasto (AVI) myönsi hankkeelle rahoitusta 14 000 euroa. Mutta tuskin haluatte näistä kiemuroista lukea vaan kaikesta siitä, mitä me lopulta teimme!

Toukokuu oli oikea taidekuukausi. Koko toukokuun ajan oli kirjastolla nähtävissä päiväkoti-ikäisten lasten muistoja ja mietteitä kirjastosta. Teoksiin olivat päätyneet ainakin kirjaston mukava tunnelma ja välillä jännittävätkin satuhetket.


Päiväkoti Sipilän lapset askartelivat kirjaston.

Janusz Grabiańskin satukuvituksia oli puolestaan nähtävillä Kulttuuritalo Orrelassa 11.5.-26.5.
Puolalaisen kuvittajan Satumaista-taidenäyttelyn toteutti Teuvan Suomi-Puola yhdistys, jonka yhteistyökumppaneina Teuvan kirjasto sekä Pro Lastenkirjallisuus ry toimivat.
Mitä kauemman kuvia tutki, sitä elävämmiksi ne tulivat -satumaista tosiaan! Jos et ehtinyt näyttelyssä käydä, voit lainata meiltä kirjan, jonka Grabiański on kuvittanut. Teuvalta löytyy kaksi eri kirjaa, Eepoksesta lisää.

Elokuu

Sitten tulikin kesä ja kesäloma ja astian äärelle palattiin vasta elokuussa, ensin Logo-kisan alkamisen ja  opeille pidetyn infotilaisuuden tiimoilta ja sitten MUUMIPÄIVÄN!
Tove Jansson syntyi 9.8. ja tänä vuonna tuli hänen syntymästään kuluneeksi 105 vuotta. Niinpä päätimme pistää pystyyn lettukestit! Teuvan Martat ahersivat suussa sulavia lettuja paistaen koko päivän -valtavat kiitokset heille! Yhteistyö sujui niin hyvin, että se jatkunee tulevaisuudessa :)

Mahtui päivään toki muutakin kuin plättyjä: kirjastossa opeteltiin merimiessolmuja, autettiin Hemulia tunnistamaan Suomen outoja kasveja (joita ei ilmeisesti Muumilaaksosta löydy) ja palkintoja arvottiin Muumivisaan osallistuneiden kesken. Ja nähtiinhän meillä myös Muumilaakson asukkaita.

Elokuussa alkoivat myös vanhempainillat, joissa käytiin kertomassa kirjastosta ja meidän palveluista ja puhumassa lukemisesta yleisesti. Paljon on ollut mediassa esillä nuorten -etenkin poikien- lukutaito ja sen huononeminen. Ja onhan se huolestuttavaa, lukutaito kuitenkin ehkäisee syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Lukutaito ei ole pelkästään mekaanista, kirjainten lausumista vaan myös -etenkin- luetun ymmärtämistä. Mutta tämä teksti menisi aivan toisille raiteille, jos päästän itseni lukutaidon kimppuun (voitte lukea siitä täältä).

 

Syyskyy

Syyskuu pyörähti käyntiin aikuisille suunnatulla lukubingolla. Täytetyt bingolaput tuli palauttaa kirjastolle viimeistään 13.12. ja 16.12. selvitettiin voittajat. Lukemalla blogin, saat heidät tietää ;)

Ensimmäisellä viikolla osallistuimme myös Aktiivinen Teuva -tapahtumaan sekä Kodin ja koulunpäivään; minä Perälän koululla ja Marja yhtenäiskoululla.

Aktiivinen Teuva -tapahtuma esitteli teuvalaisia harrastus- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia. Kirjaston piste oli sopivasti oven vieressä, sain houkutella ihmisiä tutustumaan kirjastoon heti ensimmäisenä! Mukanani Teakilla minulla oli lainattavia kirjoja, brosyyrejä, vinkkilistoja, esitteitä Eepos-kirjastojen uudesta, yhteisestä lukudiplomista Lukuliekistä sekä houkuttimena Arvaa tarina purkissa -kilpailu (purkista löytyi Eemeli ja possuressu). Mukavasti kävi porukkaa ja monet pysähtyivät juttelemaan ja tutustumaan pöydän antimiin -ja ainakin arvaamaan purkin sisältöä!

Lauantaina 7.9. oli vuorossa Kodin ja koulun päivä. Marja Niska vinkkasi yhtenäiskoululla 1.-2.-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen ja minä suuntasin auton kohti Perälää.
Perälässä vietettiin kodin ja koulun päivää teemalla Lukematon mahdollisuus ja voin sanoa, että mielenkiintoisia rasteja oli keksitty. Aamun alkuun esittelin kirjaston toimintaa ja tapahtumia, jonka jälkeen perheet saivat kiertää rasteja. Yhdellä rastilla esimerkiksi mietittiin hymiöitä ja lyhenteitä ja niiden ymmärrystä/tulkintaa (tästä saisin taas toisen blogitekstin mutta annetaan olla...) ja yhden rastin sain minä heille tehdä! Rastilla piti yhdistää tekstipätkä oikeaan kirjankanteen.

Sanataidepajat

Syyskuussa oli myös ensimmäinen sanataidepaja. Sanataidetta en ollut aiemmin vetänyt mutta melko hyvin lähti käyntiin, vaikka itse sanonkin. Inspiraatiota ja tehtäväideoita sain Runomatkaopas- ja Sanahanat auki -kirjoista sekä Sanataideyhdistys Yöstäjän verkkosivuilta.

Ensin oppilaat saivat pienissä ryhmissä keksiä riimipareja valmiille sanoille ja sitten jokainen itse keksi riimirunot käyttäen keksimiään sanoja. Lopuksi runot luettiin ääneen. Itselleni tämä oli hankalampi tehtävä, mutta lapset keksivät todella hyvin niin sanoja kuin runojakin. Koska en tietenkään muistanut kysyä lupaa kuvaamiseen, saati sitten kuvata, joudutte ihastelemaan ainoastaan minun runoa:

Toisessakin sanataidetehtävässä liikuttiin runojen parissa. Nyt ei kenenkään tarvinnut miettiä riimejä eikä edes sanoja tarvinnut keksiä itse! Toisena sanataideharjoituksena vuorottelivat "Revityt runot" ja "Tussirunot". Näin saatiin hyötykäyttöön myös kirjaston poistolehdet ja -kirjat.

Revityissä runoissa etsittiin lehdistä sanoja, lauseita ja kirjaimia, jotka kolahtivat. Kun näitä oli tarpeeksi, valittiin niistä "oikeat" sanat ja liimattiin ne paperille. Tadaa: valmis runo! Aika simppeli idea mutta lapsilla (minulla) oli hauskaa tämän kanssa!







Tussirunoissa tuhottiin sitten niitä kirjoja. Englanniksi tussirunoutta kutsutaan Black out poetryksi, mitä nimitystä käytetään myös Suomessa. Tätä halusin ehdottomasti itse kokeilla ja sen ilosanomaa jakaa muillekin! Tässäkin on yksinkertainen idea eikä tule sitä pelättyä tyhjän paperin kammoa: avataan (poisto!)kirja summan mutikassa jostain kohtaa, silmäillään sivu läpi ja ympyröidään lyijykynällä itselle vaikuttavat sanat. Sitten mietitään, mistä sanoista syntyisi runo ja ylimääräiset sanat tussataan yli!

Jyri Paretskoi

Kirjasto tarjosi syyskuussa oppilaille neljännestä luokasta ylöspäin myös kirjailijavierailun. Iisalmelainen Jyri Paretskoi vieraili 18.9. Yhtenäiskoululla ja 19.9. Äystön ja Perälän kouluilla. Jyri on kirjoittanut pääasiassa nuorille mutta myös lasten- ja aikuistenkirjoja löytyy; tästä pääset selaamaan Teuvan kirjaston valikoimaa.
Me myös haalimme Jyrin kirjoja ympäri Eepos-aluetta, jotta mahdollisimman moni pääsisi heti kirjojen kimppuun. Ja kyllä niitä lähtikin!
Jyri kertoi esityksessään kirjoistaan, työstään ja erityisesti vastasi yleisön kysymyksiin. (Minkä ikäinen oot? taisi olla yleisin kysymys). Jälkeenpäin, vinkkausten yhteydessä, olen kysellyt oppilailta kommentteja kirjailijavierailusta ja tykätty on kovasti!

Jyri Paretskoi esiintymässä 8.-9.-luokkalaisille.

Kirjavinkkaus

Kirjavinkkari esittelee lukemiaan -ja pitämiään- kirjoja paljastamatta niistä kuitenkaan liikaa. Yleensä minä esittelen kirjoja luokan edessä PowerPoint apunani. Näin kaikki näkevät mistä kirjasta puhun, ja voin piristää esitystäni myös muilla kuvilla, videoilla ja nettisivuilla.

Hankkeen aikana sain kokeilla erilaisia tapoja vinkata kahden pienemmän ryhmän kanssa sekä keskustella yhden luokan kanssa heidän lempikirjoistaan.

Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut (kuvassa virheellisesti selvinnyt mutta sama kirja kyseessä) aloitti 6B:n lempikirjakeskustelun. Ohjeeksi ennen vinkkauspäivää annoin, että voi kertoa hyvästä tai huonosta kirjasta. Yhtään huonoa kirjaa oppilaat eivät esitelleet mutta keskustelu toi esiin kuinka kirjamaku(kin) vaihtelee; toisen lemppari ei tule toisella millään luettua. Eikä se haittaa!



Yhdelle ryhmälle vinkkasin esineillä. Asettelin esineet pöydälle, kokoonnuimme pöydän ympärille ja opiskelijat saivat valita esineen. Vinkkasin sitten kirjan, johon esine liittyi. Tämä tuo vuorovaikutusta vinkkaukseen ja ryhmä voi pähkäillä, mihin kirjaan esineet viittaavat. Keksitkö sinä? Mustaa teksti ja saat tietää: Gabaldon: Muukalainen, Rupi Kaur, Donoghue: Huone, Jansson: Muumipapan urotyöt, Stone: Kolme on parillinen luku, Coelho: Veronika päättää kuolla, Peltoniemi: Kuulen kutsun metsänpeittoon, Veirto: The Next One, Harris: Pieni suklaapuoti, Abercrombie: Vain puoliksi kuningas, Kaskiaho: Nikottelua.

Toiselle ryhmälle mietin vinkattavien kirjojen nimet emojeiksi (ja vinkattavaksi kirjoja, joiden nimet SAI emojeiksi). Hyvin nuoret keksivät kirjat! Ensin he saivat miettiä hetken, ilman apua, mistä kirjoista voisi olla kyse. Sitten levähytin kirjat esiin ja vinkkasin sitä mukaan kun ryhmäläiset yhdistivät emojit oikeisiin kirjoihin. Montako keksit?
Onko valmista? Täältä voit katsoa, osuitko oikeaan.

Kirjavinkkaus jatkuu Teuvan kirjastossa, voit lukea siitä lisää täältä.

 

 

 

 

Lokakuu

Kirjaston uusi logo on Jussi Kittilän suunnittelema.

Elokuulla käynnistyneen logokisan työt tuli palauttaa kirjastolle viimeistään 4.10. Töitä tuli huimat 32 kappaletta, joista kirjastolaisista ja Teuvan Nuorisovaltuustosta koostunut raati valitsi kirjaston uudeksi logoksi Jussi Kittilän työn. Tämän jälkeen työt olivat nähtävillä kirjastolla, missä yleisö sai äänestää suosikkiaan. Eniten ääniä sai Atte Säntin logo-ehdotus.

Atte Säntin logo-ehdotus oli yleisön suosikki.

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10. klo 10 kaikki kynnelle kykenevät teuvalaiset lukivat. Tuolloin vietettiin ensimmäistä Teuva lukee -päivää ja päivän menosta voi lukea aikaisemmasta blogikirjoituksesta. Myös Instagramista ja Twitteristä voi #teuvalukee -päivityksiä lukea.

Tietenkin myös kirjastoihmiset lukivat! Toiveena oli, että lukuhetkiä voisi olla joka päivä...

Yökirjasto

Syyslomaviikon torstaina kauhuteemainen yökirjasto avasi ovensa 12-16-vuotiaille nuorille. Meillä oli heille varattuna pino lautapelejä, Vaasasta (alueellinen kehittämiskirjasto) saimme lainaan SleuthIT -mobiilimurhamysteerin ja Vetelistä lainasimme korttipakopelin. Osallistujat saivat tehdä ja käpertyä lukupesiin, vaikkakaan näin ei tainnut kukaan tehdä! Nuorten osastolla halukkaat saivat kursia kasaan Voodoo-nuken ja lehtisalissa oli tarjolla kirjastotätien aivolientä... Käsikirjastossa -jos hyvin kävi- sai kuulla aaveen kauheita kertomuksia. Illan päätti karvoja nostattava (K-12) elokuva Anselmi, nuori ihmissusi.

Kirjastolla törmäsi myös hirviöihin ja onnettomuuksien uhreihin:

Hautalat

Lokakuu tarjosi kauhua myös aikuisille (vaikkakaan tässä tapahtumassa ei ikärajaa ollut). 29.10. kirjastolla vierailivat Marko ja Tiina Hautala. Ilta alkoi Markon haastattelulla. Kysymykset keksivät Teuvan lukion abit ja haastattelijat, Suvi Tuisku ja Selina Tuomisto, löytyivät myös sieltä.
Tiina Hautala luki yleisölle keräämiään aavetarinoita sekä kertoi tarinoiden keräysprosessista. Keskustelua syntyi myös teuvalaisista aavetaloista.

 

 

 

 

 

 

Marraskuu

Mitä olisivat synttärit ilman kakkua? Kirjaston juhlavuoden "syntymäpäiväksi" valikoitui perjantai 15.11. Kakun lisäksi päivään kuului mm. Matti Saaren musiikkiesitykset, Saila Reiniön tanssiesitys ja Anneli Ketosen lukuvinkit. Valtavan iso ja lämmin kiitos heille!



Matti Saari viihdytti meitä lauluillaan.



Saila Reiniö esiintyi yhdessä ystävänsä
Inga Sippon kanssa.



Anneli Ketonen yhdessä entisen kirjastonjohtajan Raija Hakalan kanssa.

Juhlapäivän aikana selvitettiin myös kirjastotietäjä, tavattiin Sisu Siili ja palkittiin logokisan voittaja ja yleisösuosikki. Lisäksi lapset ja lastenmieliset saivat osallistua Satuseikkailuun ja käsikirjastossa avautui Kirjastomuistoja-näyttely. Näyttely koostuu asiakkaittemme lähettämistä kirjastomuistoista sekä kirjaston omista valokuvista ja lehtileikkeistä ja on nähtävillä 19.12.asti. Aki kirjoitti juhlapäivästä ennakkoon täällä.

 

 

 

 

 

Eskarien sanataidepajat

Juhlapäivän jälkeen koitti arki ja eskarien sanataidepajat. Eskariryhmien kanssa mietittiin ensin mitä he ovat lukeneet ja mitä kaikkea tarinassa on. Sen jälkeen ryhmä sai pukea minut ja opettajan satuhahmoiksi mukanani tuomilla asusteilla. Tämän jälkeen puolet ryhmästä jähmettyi patsaiksi ja toinen puoli alkoi kertomaan tarinaa. Sitten vaihdoimme muutamaan otteeseen, kunnes tarina oli saatu päätökseen. Lapsilla kyllä mielikuvitus laukkaa ja näitä satuja saamme ehkä kuulla kevään aikana satuhetkessä.

 

Joulukuu

Joulukuu alkoi kirjaston Instagramissa joulukalenteritarinalla, jota tähdittää kirjaston Hemmo-Leijona ja minivampyyrit. Tarina on luettavissa ig-tililtämme sekä paikan päällä kirjastossa olevasta kansiosta.

Tänä vuonna osallistuimme myös Komsin kyläseuran järjestämään Kylien joulukalenteriin. Maanantaina 16.12. kirjastolle sai tulla askartelemaan joulukortteja, jotka välitimme teuvalaisille sotaveteraaneille. Ihanan runsaslukuisesti osallistuitte korttitalkoisiin, kortit ovat nyt matkalla vastaanottajilleen :)

Samaisena maanantaina, 16.12., arvoimme myös juhlabingoon osallistuneiden kesken palkinnon -tai olisimme arponeet, jos osallistujia olisi ollut enemmän. Kolme bingolappua palautui ja päätimme palkita jokaisen lukijan: Arja Perttula, Saila Reiniö ja Sanna Vesala. Lämpimiä lukuhetkiä!

Muuta vuoden aikana tapahtunutta

Juhlavuonna kirjasto alkaa myös lahjoittamaan kirjan kaikille 1-vuotiaille teuvalaisille. Lahjoitus tapahtuu neuvolan kautta ja jatkuu juhlavuoden jälkeenkin.

Lehtisalissa on myös ollut koko vuoden jaossa Kirjastolehden irtonumeroita. Jokaista numeroa on vielä jäljellä, jos et ole vielä ehtinyt omaasi ottaa ;)

Lisäksi vuoden aikana ollaan saatu nauttia mm. Draamapurkin pitämästä vauvateatteriesityksestä Metsän sylissä, Leila Sjöblom-Varttilan nukketeatteriesityksestä Punahilkka ja Teuvan Kalevalaisten Runokaraoke-illasta. Toukokuussa oli mahdollista tutustua kirjastolla Taikalattiaan, kesäkuussa osallistua satupiknikille ja kesän aikana tutustua Eepos-alueen vanhoihin kirjastokortteihin.

Paljon on siis tapahtunut; enkä ole edes kaikkea muistanut mainita! Kirjaston juhlasivulta voit tarkistaa, mitä jäi kertomatta. Myös Googlen kuvahaulla #teuvankirjasto170 löytyy ihmeteltävää (jos ei halua/pääse Instagramin kautta meitä seuraamaan).

Minun osaltani vuosi kuitenkin päättyy aika lailla tähän. Vielä on joitain paperihommia ja sitten alkaa "loma" ja uusien haasteiden etsiminen.

Näkyillään!

~Kati

Ps. Vielä muutama kuva loppuun :D

Nekku-kissa innostui Legenda Pottu-Mäkisestä -kirjasta.

Ennen yökirjastoa, tiloissamme vaelteli Voodoo-nukke.

Eskarilaiset taiteilivat meidän synttäreille Tervetuloa-lakanan osana "100 hyvää tekoa Teuvalla" -kampanjaa.

Tervetuloa-lakana tositoimissa.

Juhlapäivänä kakkua riitti 170:lle ensimmäiselle. Tarjoilun hoiti Ruokapirtti67.

Vuoden aikana kerätyt muistot asetettiin esille juhlapäivänä.

Jussi Kittilä ja Atte Säntti, logo-kisan voittajat.

Lukutaidosta

Olin kirjoittamassa blogitekstiä kirjastomme juhlavuodesta (julkaistaan myöhemmin), kun päädyin pohtimaan lukutaitoa ja sen heikentymistä. Tästä aiheesta pääsin puhumaan, enemmän tai vähemmän, koulujen vanhempainilloissa.

Lukutaito ei ole pelkästään kirjainten oikeaoppista lausumista vaan myös -etenkin- luetun ymmärtämistä ja sen soveltamista.

Lukutaito Suomessa on edelleen maailman kärkeä mutta uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan heikosti lukevien määrä on lisääntynyt selvästi. Muutama vuosi sitten oli Ylellä juttu Lukeva koulu -hankkeesta, jossa kerrottiin myös ammattikoulun äidinkielenopettajasta, jonka piti lukea tehtävänannot ääneen tallenteeksi oppilailleen, koska he eivät ymmärtäneet lukemaansa. Tämä on ääriesimerkki mutta huolestuttava sellainen.

Lukutaito on kuin mikä tahansa lihas; se vahvistuu, kun sitä harjoittaa. Lukemaan siis!

 Hyvä lukutaito ehkäisee syrjäytymiseltä ja edistää tasa-arvoa. Ihmiset, jotka lukevat enemmän menestyvät todennäköisesti paremmin koulussa ja sitä kautta työelämässä verrattuna niihin, jotka eivät lue.

Mutta koulumenestys ei ole ainut syy miksi kirjaan kannattaa tarttua.

Lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Syke alkaa laskemaan, lihasjännitys vähenee, stressitaso alenee jo kuuden minuutin lukemisen jälkeen; oli luettava sitten kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta tai sanomalehtiä. Luetteko te kuusi minuuttia päivässä? Entä teidän lapset/vanhemmat/siskonkaimanserkku?

Perheissä, joissa luetaan iltasatu, 1-6-vuotiaan lapsen yöuni kestää keskimäärin puoli tuntia pidempään verrattuna perheisiin, joissa ei lueta.

Lisäksi lukeminen harjoittaa pitkäaikaismuistia, kehittää sosiaalisia taitoja, parantaa keskittymiskykyä ja opettaa empatiaa. Unohtamatta tietenkään sanavaraston laajenemista ja mielikuvituksen rikastumista. Lisää lukemisen hyödyistä voi lukea Lukukeskuksen sivuilta.

Miten lapsen tai nuoren sitten saa lukemaan? Lyhyt vastaus: esimerkin kautta. Lukevatko lapsen ympärillä olevat aikuiset itse? Mikä on heidän asenne lukemiseen? Ja sellainen käytännön kysymys kuin: Onko kirjoja saatavilla? Jos aikuisten asenne lukemiseen on välinpitämätön tai vähättelevä, ei lapsi välttämättä edes uskalla ottaa kirjaa esiin.

Käykää siis kirjastossa ja pyytäkää suosituksia!

Joka vuosi kirjastolta käy kirjavinkkari vinkkaamassa jokaisessa nelosluokassa. Näin me tuomme kirjoja lähemmäs lapsia ja yritämme sytyttää lukukipinöitä. Myös muut luokka-asteet ja esim. yhdistykset saavat pyytää vinkkausta, toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.

Oikean kirjan löytäminen on tärkeää. Ei kukaan jaksa lukea (omasta mielestään) huonoa kirjaa ja pahimmassa tapauksessa lukeminen voi tyssätä kokonaan sen yhden kirjan takia. Itse aina kerronkin vinkatessani, että kirjaa ei ole pakko lukea loppuun! Kun kohdalle sattuu kirja, jota ei saa luettua loppuun, mieti miksi? Mikä teki tästä kirjasta huonon? (Itse en tykkää mm. murteella tai kokonaan puhekielellä kirjoitetuista kirjoista). Sitten vain kirjastoon ja uusi kirja kokeiluun! Ja kysykää tosiaan apua; teitä varten me kirjastossa ollaan :)

Palkinnot kannustavat kaikkeen, myös lukemaan. Mikä sopisi teille? Kävisikö peliaika palkinnoksi? Tai jokin himoittu esine? Tehtäisiinkö retki niin kauas kuin on luettu, yksi sivu = yksi kilometri; tai puoli kilometriä niin pääsee takaisinkin. Kysykää lapselta ja miettikää yhdessä mikä teidän kannustin on.

Perinteisten, paperisten kirjojen lisäksi kannattaa koittaa muita formaatteja: äänikirjoja ja e- (eli sähköisiä) kirjoja. Löytyisikö luettavaa vaikka lukudiplomin kautta?

Viimeinen vinkki: lukekaan ääneen, lapsen iästä riippumatta. Yhtä lailla nuoret tykkäävät (alkuvastustuksen jälkeen) kuunnella ääneen lukua -ja lisäksi side vanhemman ja lapsen välillä voimistuu!


Antoisia lukuhetkiä <3

~Kati

Kirjastotätien vaiettu arki!

Mitä kirjaston sisällä tapahtuu?

 

On alkamassa uusi työpäivä. Kun ensimmäinen aamuvuorossa oleva kirjastovirkailija ennättää työpaikan ovelle, on muutama oppilas jo odottelemassa oven edessä. Pian saapuu myös toinen aamuvuorolainen. Päivä alkaa laittamalla kirjasto asiakkaita varten kuntoon. Sytytellään valot, availlaan tietokoneet ja infotv. Tarkistetaan onko puhelimessa virtaa ja mahdolliset yhteydenotot.

Aamun lehdet ovat jo tulleet kirjaston pihalla olevaan postilaatikkoon. Kun ne on noudettu varhaisia lehdenlukijoita varten, on aika aloittaa palautuslaatikon tyhjentäminen. Jokainen kirja, dvd ja cd-levy palautetaan sekä samalla tarkistetaan niiden kunto. Korjausta vaativat laitetaan odottamaan ja tiensä päähän tulleet poistetaan järjestelmästä, leimataan poistoleimat ja sijoitetaan odottamaan poistomyyntiä.

Edellispäivänä ja aamulla palautetut kirjat odottelevat palautuskärryissä. Itsestään ne eivät hyllyihin kävele, vaan jokainen teos on vietävä omalle paikalleen. Mutta voi sentään. Hylly on aivan täynnä eikä kirjalle ole tilaa omalla paikallaan. Hyllyistä pitäisi ehtiä poistamaan kirjoja ja osa täytyisi siirtää varastoon. Nyt sille ei ole aikaa, ja kirja on jätettävä palautuskärryyn odottamaan. Samalla, kun kirjoja hyllytetään, järjestellään hyllyjä muutenkin. Tarkistetaan aakkostusta ja laitetaan kirjat siististi hyllyn reunoihin. Toisinaan silmiin osuu ihan väärässä paikassa olevia kirjoja ja hyvä niin, sillä nyt ne voidaan viedä oikealle paikalle, jotta ne löytyvät silloin, kun niitä tarvitaan.



Hyllyjen järjestelyä tehdään pitkin päivää.



Hetkinen on aikaa istahtaa kahvitauolle. Samalla vilkaistaan päivän lehdet, että tiedetään mistä puhutaan ja minkälaisia asioita asiakkaat mahdollisesti tänään kysyvät. Tauon jälkeen kuuluu jo satunurkasta iloista puheensorinaa. Perhepäivähoitajia on tullut lainaamaan hoitolasten kanssa lisää lukemista. Kirjastovirkailija istahtaa koneen ääreen ja käsittelee mahdolliset noutoilmoitukset, muistutukset ja laskut. Toisinaan muistutuksia on paljon ja niiden tarkastamiseen kuluu oma aikansa. Sähköpostista tarkistetaan kaikki viestit. Muutama hyllyvaraus on jo ehtinyt tulla. Varatut kirjat noudetaan ja palautetaan. Osa jää varauskärryyn odottamaan asiakkaita, osa lähtee muihin Eeposkirjastoihin ja ne laitetaan laatikkoihin odottamaan kuljetusta.

Puhelin soi. Usein puhelimen ja sähköpostin kautta pyydetään lainojen uusintaa, mutta tällä kertaa opiskelija tarvitsee englanninkielisiä kirjoja, joita ei Eeposkirjastoista löydy. Harvoin pyydetyt kirjat löytyvät samasta kirjastosta ja näinpä jokaisesta kirjasta on laitettava erikseen kaukolainapyynnöt. Vielä pitää muistaa seurata, että kaukolainapyynnöt on huomattu ja kirjat todella ovat tulossa.

Sähköpostiin on ehtinyt tulla muistutus erääntyvästä kaukolainasta, joten on otettava asiakkaaseen yhteyttä ja kysyttävä tarvitseeko hän kirjaa vielä. Kyllä kirjaa vielä tarvitaan, joten kirjastovirkailija lähettää sähköpostia ja pyytää kaukolainalle lisää laina-aikaa. Puhelin soi jälleen. Nyt lukioluokka ilmoittaa tulevansa iltapäivällä käymään kirjastossa. Posti on saapunut ja se haetaan laatikosta. Sanomalehdet viedään lukusaliin omille paikoilleen. Vanhemmat lehdet kerätään ja viedään lehtivarastoon. Siellä niitä säilytetään noin kuukausi. Aikakausilehtien uusimmat numerot vaihdetaan lehtikaappien oviin. Edelliset numerot tuodaan alas ja ne käsitellään lainattavaan kuntoon. Työ keskeytyy, sillä luokka tulee vaihtamaan pulpettikirjoja. Mistä löytyy Sintut? Entä onko enää yhtään Kepleriä jäljellä? Kun luokka on kirjansa saanut, aamuvuoro lähtee syömään ja juuri töihin saapuneet iltavuorolaiset jatkavat kesken jääneiden lehtien laittamista.

Kirjaston ovet avataan klo 12. Aamuvuorolaiset ovat asiakaspalvelussa ja iltavuorolaiset lähtevät hyllyttämään lehdet ja vastaanottamaan saapuneita kirjapaketteja. Pian ovien avaamisen jälkeen tuttuja asiakkaita tulee palauttamaan kirjoja ja vaihtamaan samalla päivän kuulumiset. Kirjastohan on nykyään julkinen olohuone. Kirjavinkkauksia tekevän kirjastovirkailijan pitäisi etsiä vinkattavia kirjoja ja valmistautua vinkkaukseen. Nyt sille ei kuitenkaan ole aikaa, sillä lukioluokka saapuu. Kirjoja etsitään oppilaiden apuna hyllyistä ja varastosta. Osalla koululaisista on koulu jo loppunut ja heitä tulee kirjastoon. Osa viihtyy kirjastossa yhdessä kavereiden kanssa – tai kirjastotätejä jututtaen– toiset odottavat koulukuljetuksia tai pian alkavia harrastuksia. Kirjastossa voi odotellessa tehdä vaikka läksyt, pelata lautapelejä tai käyttää tietokonetta. Tänään yksi kone ei toimi oikein kunnolla ja kirjastovirkailijaa pyydetään apuun. Aina kirjastovirkailijakaan ei saa koneita toimimaan ja on soitettava atk-vastaavaa apuun.

Iltavuoro tulee päästämään kahville. Kahvin jälkeen on hetken hiljaisempaa ja kirjastovirkailija ennättää taas tarkistaa sähköpostia. Onneksi kaukolainapyyntöihin on vastattu ja nyt voi jäädä odottamaan saapuvia kirjoja. Tänään virkailijaa tarvitaan apuun monenlaiseen asiaan. Oppilaan kotimatka ei suju kuin Strömsössä, vaan pyörästä on ketjut irronneet. Kyllähän yhdet ketjut nyt paikalleen saadaan.

Kello alkaa lähestyä neljää ja aamuvuorolaisten työpäivä alkaa olla täynnä. Iltavuorolaiset tulevat omista töistään alas ottamaan asiakaspalvelun vastuulleen. Pikaisesti vaihdetaan vielä tärkeitä tietoja, jotta asiakkaiden palvelu sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Tänäänkään ei jäänyt aikaa poistoille. Ehkäpä huomenna ehtisi poistaa edes jonkun kirjan.

 

Marja, Satu ja Kati

Kirjastotätien vaiettu arki! Vol. 2

Mitäs siellä yläkerrassa tehdään?

Iltavuoron kaksi kirjastovirkailijaa aloittavat päivän päästämällä aamuvuorolaiset syömään. He jatkavat aamuvuorolta kesken jääneitä askareita, kuten tänään lehtien käsittelyä. Tänään on tehtävä myös kahviautomaatin pesu. Samalla tarkistetaan, että vettä riittää automaatissa. Kellon lähestyessä kahtatoista iltavuorolaiset avaavat kirjaston ovet ja käsittelevät viimeiset palautuslaatikkoon tulleet kirjat. Kun aamuvuoro tulee syömästä, siirtyy iltavuoro töihin yläkertaan. Ensimmäiseksi on hyllytettävä yläkerran aineisto. Lehdet kaappeihin ja kirjat omille paikoilleen. Osa kirjoista kuuluu varastoon tai kotiseutukokoelmaan. Myös ne on laitettava kukin paikoilleen. Seuraavaksi käsittelyä odottaa kirjalaatikko. Kirjat käydään yksitellen läpi, jotta nähdään, että kaikki varmasti ovat tulleet. Kirjoihin merkitään hinta ja samalla niitä vilkaistaan sen verran, että nähdään onko niissä jotain virheitä tai kuljetuksessa tulleita jälkiä. Kirjat siirretään kärryyn odottamaan jatkokäsittelyä. Pian onkin iltapäiväkahvin vuoro. Iltavuoro laittaa kahvit tulemaan ja käy ensin itse juomassa. Sen jälkeen he siirtyvät asiakaspalveluun päästäen aamuvuoron tauolle.

Lehtien kaappeihin lajittelu meneillään.

Asiakaspalvelusta iltavuoro siirtyy taas yläkertaan töihin. Toinen virkailijoista lähtee viemään postia ja hakee samalla yhden paketin postista. Sillä aikaa toinen virkailijoista alkaa käsitellä saapuneita kirjoja. Kirja kerrallaan hän tarkistaa, onko kyseiseen kirjaan jo saapunut tiedot. Mikäli tiedot ovat tulleet, hän luetteloi kirjan. Toisinaan päänvaivaa aiheuttavat kirjat, joihin tietoja ei tule lainkaan. Ne on luetteloitava alusta lähtien ja se voi viedä aikaa useita tunteja, kun jokainen tieto on kirjoitettava tarkasti oikeaan kohtaan. Onneksi osaan kirjoista on jo tietoja tullut ja niin saadaan luetteloinnin jälkeen tarrat tulostettua muutamiin kirjoihin. Postista tullut virkailija alkaakin muovittaa uusia kirjoja, jotta ne saadaan mahdollisimman pian asiakkaille lainattavaksi. Samalla laitetaan pyörimään dvd, joka ei ole asiakkaalla toiminut kunnolla. Tämä dvd pätkii todella pahasti ja se täytyy poistaa. Myös äänikirjoja on toisinaan kuunneltava. Laitteet ovat hyvin erilaisia ja siksi herkässä laitteessa pätkivä dvd tai äänikirja voi vielä monissa laitteissa toimia.

Päällystämistä odottavat kirjat!

Iltavuorolaisten on aika mennä syömään, jotta he ovat ajoissa valmiita asiakaspalveluun ja aamuvuoro pääsee kotiin. Viimeistään ruokatauon jälkeen laitellaan työhuone kuntoon seuraavaa päivää varten, sammutellaan tietokoneet ja laitteet sekä siivotaan pöydät. Muovitettavia kirjoja riittää usein myös illalle takapöydällä tehtäväksi.

Toisinaan päivän aikana on ehtinyt kertyä paljon kirjoja palautuskärryihin ja niitä hyllytetään illalla asiakaspalvelun lomassa vähemmäksi. Kirjastossa on usein erilaisia vinkki-ikkunoita. Iltavuorossa oleva virkailija käy vaihtamassa uudet kirjat ikkunalle ja hyllyttää vanhat omille paikoilleen. Sähköpostissa on taas muutama hyllyvaraus, jotka noudetaan ja käsitellään. On iltatauon vuoro. Koska vuorossa on vain kaksi virkailijaa, käyvät he vuorotellen tauolla. Kahviautomaatti tarvitsee myös päivittäistä huoltoa. Tauon päätteeksi toinen virkailijoista huuhtelee automaatin.

Lukukoira Pepin työvuoro alkamassa.

Tänään on lukukoira Peppi vierailemassa kirjastossa. Toinen virkailijoista käy sulkemassa käsikirjaston koiraa ja lukijoita varten. Lukuvuoroaan odottelemaan tulee lukijoita ja samalla he käyvät valitsemassa Pepille luettavan kirjan. Jokainen lukija saa lukemisen päätteeksi käydä valitsemassa tarran omaan lukupassiinsa. Uusia lukuaikoja varataan heti lukuvuoron päätteeksi. Asiakaspalvelussa on kuitenkin hieman jonoa, koska Internetin huoltotöiden takia yhteydet ovat hetkellisesti poikki. On siirryttävä pikaisesti varalainausjärjestelmään. Asiakkaiden palautukset on nyt jätettävä odottamaan, sillä sitä ei voi varalainauksen kautta hoitaa. Onneksi katkos on vain hetkellinen ja pian päästään purkamaan palautettujen kirjojen pinoja. Myös varajärjestelmän kautta lainatut teokset on ajettava normaaliin ohjelmaan.

Peppi on päivän työnsä tehnyt ja lähtee häntä heiluen kotia kohti. Kirjastovirkailijat alkavat vähitellen valmistautua myös kirjaston sulkemiseen. Lasten ja nuorten tietokoneet sammutetaan. Samalla järjestellään vähän paikkoja tarvittaessa huomista varten. Kelloa soittamalla tiedotetaan asiakkaille, että kirjasto suljetaan pian. On aika sammutella alakerrasta asiakaskone, radio, info-tv ja henkilökunnan koneet. Tarkistetaan kävijämäärä ja suljetaan ulko-ovi. Palautuslaatikko täytyy tietysti laittaa paikalleen. Vielä tarkistetaan yläkerran tietokoneet ja sammutellaan loput valot. Päivä alkaa olla täynnä. Vielä ovet lukkoon ja kirjasto rauhoittuu odottamaan aamua.

Huomista odotellen!

Marja, Satu ja Kati