Kirjastoelämässä mukana

Tänä syksynä sain mahdollisuuden tutustua minua kiinnostavaan alaan. Tulin lokakuussa Teuvan kirjastoon työkokeiluun. Tätä ennen olin pari kuukautta toisessa Krannit-kirjastossa, Jurvassa. Pian alun jälkeen Aki heitti haasteen kirjoittaa tänne blogiin.

Ennen tätä syksyä kirjastoala ei ollut minulle tuttu, muuta kuin asiakkaan roolissa. Alasta oli hyvin vaillinainen käsitys. Se tuli selväksi heti ensimmäisinä päivinä. Yllätyin mm.siitä, kuinka paljon kirjastoissa tehdään työtä, joka ei asiakkaalle näy, kuin vasta valmiina palveluna. Esim. kirjan tie lainaushyllyyn onkin melko pitkä. Samaten kirjastossa toteutettavat tapahtumat vaativat suunnittelua etukäteen. Pitää pysyä ajan hermolla ja aistia tulevaa.

Ala vaikuttaa monipuoliselta ja mukaansa tempaavalta. Haastetta päänupille tulee tasaiseen tahtiin. Asiakkaalle löydetään pienelläkin vihjeellä oikea teos. Mielestäni kirjastoalan työntekijät ovatkin kuin etsiviä, jotka löytävät jopa neulan heinäsuovasta. Toki järjestelmä auttaa, mutta kokemusta ja ammattitaitoa pitää olla.

Yksi huomio, mitä en ole ymmärtänyt käyttää hyödykseni, on kirjaston monipuolisuus. Mitä helmiä löytääkään, kun kävelee ihan eri hyllyn eteen kuin yleensä. Ja lainaa ennakkoluulottomasti aineistoa, minkä muulloin ohittaisi. Kokeile sinäkin, voit yllättyä iloisesti. Minulle kävi niin.

Teuvan kirjastoon tullessani ajattelin, että on varmasti helpompi aloittaa, kun Jurvassa opastettiin jo hyvään alkuun. Ettei ihan alusta tarvitse aloittaa. Osittain olikin näin, mutta pian huomasin: ”Uusi kirjasto,uudet kujeet.” Olin toisinaan ihan öönä aapisen laidassa. (Tämä sanonta sopiikin hyvin tähän kirjastoyhteyteen.) Huomasin , että eri kirjastoissa voi olla melko erilainen tyyli tehdä samat päivän rutiinit. On opettavaista nähdä erilaisia työtapoja. Ajattelin myös, etten tunne teuvalaisia juuri ollenkaan. Oletin etten törmää tuttuihin. Mitä vielä, jo ensimmäisenä päivänä rupattelin tuttujen ihmisten kanssa. Ei koskaan pitäisi olettaa…

Aikaisemmin työskentelin hektisellä asiakaspalvelualalla. Työni oli luovaa ja sosiaalista. Luulin kirjastoalan eroavan paljon tuosta, ja toisaalta niin onkin. Silti tässä on paljon samoja piirteitä. Sosiaalista tämäkin on ja luovuuttakin tarvitaan. On myös kiva huomata kuinka kiireettömiä ja hyväntuulisia ihmiset ovat kirjastossa käydessään.

Henkilökunta täällä on ottanut minut hyvin vastaan. Muutaman päivän jälkeen jo tunsin kuuluvani joukkoon. Kiitos siitä! Olen saanut tehdä monipuolisesti kaikenlaista .Tämä on vahvistanut tunnetta siitä, että kyllä kirjastoala saa viedä minut mukanaan. Suorastaan toivon sitä! On mahtavaa, kun kirjasto on elämässä mukana.

Terveisin Heli Järviniemi-Hemminki