torstai 20. maaliskuuta 2014

Säästöjen vaikutukset kirjastoon


Maanantaina 17.3. kunnanhallitus päätti, että vapaaksi jäänyttä kirjastovirkailijan tehtävää ei täytetä. Päätös ei ehkä yllättänyt, vaikka toiveissa oli toisenlainen ratkaisu. Tiedot kertovat, että kompromissiratkaisu ei ole mahdollinen, vaikka sellaista olen esittänyt. Viesti on, että yrittää toki saa, mutta onnistumisen todennäköisyys on olematon. Kunnan säästöpaineet ovat niin suuret, että kirjaston on nyt vain selvittävä vähemmällä väellä.

Mikään ei ole niin turhaa kuin turhan työn tekeminen, joten on tarkkaan mietittävä kannattaako asiaa enää viedä tässä vaiheessa eteenpäin. Tuskinpa. Pohdinta siirtyykin seuraavaksi siihen, mitä yksi virkailija vähemmän tarkoittaa kirjaston arjessa.

Se on selvää, että vaikutusta sillä on. Talossa ei ole ollut, eikä ole, yhtään turhaa työntekijää. Uutuuksien käsittely, poistojen tekeminen, kokoelmatyö yleensä, asiakaspalvelu ja kaikki muu päivittäinen työ kärsii vajauksesta. Käytännössä asia näkyy lopulta aina asiakkaan palvelussa. Joko niin, että palvelu on hitaampaa tai niin, että aukioloaikoja karsitaan, jotta ns. sisätyöt ehditään tehdä edes kohtuullisessa ajassa.

Vähemmällä väellä ja nykyisillä aukioloajoilla käy niin, että tiskillä on entisen verran työntekijöitä, mutta työhuoneessa vain yksi tai ei ketään luetteloimassa uutuuksia, tekemässä tilauksia ja poistoja jne. Uutuudet päätyvät hitaammin lainaukseen eivätkä ole välttämättä enää niin uusia, kun hyllyyn ehtivät. Samoin varausjonot pitenevät, kun teokset makaavat työpöydällä odottamassa. Joku varmasti kyllästyy odottamaan ja lainaa muualta.

Jos tahtia halutaan edes yrittää pitää entisellään, niin aikaa on otettava aukioloajoista. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtenä tai kahtena päivänä viikosta kirjasto olisi auki neljään tai viiteen iltapäivästä. Tällöin osa henkilökunnasta voisi keskittyä koko päivän pelkästään sisätöihin toisten ollessa asiakaspalvelussa. Työssäkäyville ja kirjastossa iltaisin esim. lehtiä lukeville lyhyempi aukiolo olisi tietenkin selkeä palvelun heikennys. Lehtien vuosikerrat ovat kalliita, eikä ihmisillä ole varaa tilata kaikkea kotiinsa. Kirjasto on käytännössä ainoa paikka, jossa voi lukea tuoreimmat lehdet ilmaiseksi.

Koko henkilökunnan oleminen iltavuorossa ei tuo aukotonta ratkaisua sekään. Sellaisena päivänä palautuslaatikon sisältö, päivän lehdet, varaukset jne. olisivat käsittelemättä, kun asiakkaat tulisivat jo sisälle. Asiakaspalvelu kärsisi tässäkin tapauksessa.

Yhteisenä iltavuoropäivänä emme voisi palvella entiseen tapaan myöskään koululaisia, jotka yleensä ovat käyneet luokittain lainaamassa ennen varsinaista aukioloaikaa. Joka tapauksessa on painetta rauhoittaa jokin aamupäivä koululaiskäynneiltä ja muilta erityisryhmiltä, joille ovi on ollut arkisin auki klo 8:15 lähtien. Koululuokan tuleminen kirjastoon lopettaa muut työt melko tehokkaasti, kun oppilaille suositellaan, haetaan ja lainataan kirjoja.

Mikä sitten onkin ratkaisu jää nähtäväksi, mutta muutoksia varmasti tapahtuu ja on jo tapahtunut. Pyrimme tiukentuneissa oloissa kaikesta huolimatta palvelemaan asiakkaita edelleen mahdollisimman hyvin.

Aki

1 kommentti:

  1. Olen aktiivinen kävijä ja lainaan kymmeniä kirjoja vuodessa. En tiedä missä olisin ilman teitä. Täytyy nostaa hattua.

    VastaaPoista