perjantai 7. toukokuuta 2021

Kirjaston remontti

Kesä 2021 tulee olemaan erilainen kirjaston kannalta. Teuvan kirjasto on suljettuna keskiviikosta 16.6. alkaen aina sunnuntaihin 8.8. saakka. Eli kirjasto avaa ovensa maanantaina 9.8., samalla viikolla kuin koululaisetkin taas palaavat kesälomiltaan.

Eräpäivät siirretään 16.8. saakka, joten heti kirjaston avauduttuakaan ei ole kiirettä palauttaa lainojaan. Elokuun eräpäivä alkaa tulla lainauskuitteihin maanantaista 17.5. alkaen, joten siitä lähtien voi jo tulla lainaamaan koko kesän lukemistoa.

Poikkeuksena tähän on kuitenkin se, että ne kirjat joissa on yli 3 varausta saavat automaattisesti kahden viikon laina-ajan, Samoin on elokuvien laita. Näiden osalta pidennetty laina-aika aktivoituu 31.5. alkaen. Frisbeegolf-kiekoissa on vain 7 vrk laina-aika, joten niiden eräpäivä siirtyy elokuulle vasta 7.6. alkaen.

Toivomme tietenkin, että erityisesti lasten ja nuorten puolelta käydään hakemassa runsaasti aineistoa, sillä mitä enemmän kirjat, elokuvat jne. ovat lainaajilla, niin sitä vähemmän meillä on hyllyjen tyhjäämistä.

Saman ajan kuin kirjasto on suljettu on myös palautusluukku kiinni. Tämä tarkoittaa sitä, että muista Eepos-kirjastoista lainattua aineistoa ei voi palauttaa Teuvalle. Jos kirja on ollut seutulaina, eli se on tullut kuljetuksen mukana Teuvalle esimerkiksi Kauhajoelta ja se on lainattu asiakkaalle Teuvan kirjastosta, niin siihen tulee sama pitkä laina-aika kuin meidän omaan aineistoon. Muissa tapauksissa eräpäivä määräytyy lainaavan kirjaston asetusten mukaan.

Sulkuaikana emme käsittele Teuvan kirjastoon tulleita varauksia eivätkä seutukuljetukset liiku lainkaan.

Jotkut kirjat ovat kovasti varattuja ja valitettavasti jono tulee pysähtymään kesäksi. Toki jos vain ehtii lukea suositun kirjan vielä kesäkuun alkupuolella, niin se kannattaa ilman muuta palauttaa pitkästä laina-ajasta huolimatta. Näin mahdollisimman moni ehtii saada kirjan lainaan ennen sulkua.

Kannattaa myös muistaa Eepos-kirjastojen e-palvelut. Niitä käyttääkseen voi ennen sulkemista hakea kirjastota pin-koodin, jos sellaista ei vielä satu olemaan. Kirjastokortilla ja pin-koodilla pääsee lukemaan e-kirjoja, kuuntelemaan e-äänikirjoja tai vaikka katsomaan elokuvia Kirjastokino-palvelusta.

16.6. aloitamme tyhjäämään lasten ja nuorten hyllyjä ja työn pitäisi olla valmiina juhannukseen mennessä. Siirrämme kirjat muuttolaatikossa aikuisten osastolle hyllyjen väliin odottamaan. Kun hyllyt on tyhjennetty, osa niistä viedään pois ja osa jää vielä uusiokäyttöön. Juhannukselta kirjaston henkilökunta jää lomalle.

Loman aikana kirjaston lasten ja nuorten puolen seinäpinnat siistitään ja maalataan. Samaan aikaan vaihdetaan rakennuksen ilmastointikoneisto, jolloin syksyllä pitäisi sisäilmankin olla raikkaampi.

Kun palaamme töihin heinäkuun lopussa, tulevat kirjastolle myös uudet kalusteet. Kilpailutuksen voitti paikallinen Rautakymppi yhteistyötahonsa kanssa. Niukan talouden aikana emme pystyneet saamaan koko remontoitavan osan kalustusta uusiksi kerralla, mutta kaksi kolmasosaa kuitenkin. Nykyinen kuvakirjojen huone muutetaan nuorten omaksi "koloksi", jossa on nuorten kirjallisuutta sekä elokuvat ja äänikirjat. Viihtyvyyttä tuomaan olemme hankkineet nuorille oman sohvan, josta käsin voi vaikka katsella elokuvia isolta TV-ruudulta, joka tulee myös nuorten tilaan. Tämän suhteen on vielä muitakin suunnitelmia, mutta jätetään jotain yllätykseksi.

Keskitilaan, jossa nyt on pääosin tietokirjoja, tulevat nuorten aikuisten kirjat sekä sarjakuvat. Myös lasten ja nuorten lehdet sekä tietokoneet ovat tässä tilassa.

Tietokirjat siirtyvät isoimpaan tilaan ja siellä ovat myös pienimpien lasten aineisto. Tämän osan hyllyt jäävät vielä vanhojen kalusteiden varaan, mutta tavoite on, että ne saadaan uusittua heti ensi vuonna. Näin koko alue olisi uudistettu.

Kalustuksen uusimisen yhteydessä parannetaan ja lisätään myös kameravalvontaa.

Toivomme, että kaikki ehtivät saada riittävästi luettavaa tai muuta viihdykettä kesäksi ja että remontin lopputulos on kaikkia miellyttävä.

Aki

perjantai 19. helmikuuta 2021

Kirjastotilastot

Kirjaston vuosi oli tilastojen valossa varsin miinusmerkkinen. Syykin on varsin selvä - korona. Kun kirjasto oli suljettuna 2,5 kuukautta, ei voi olettaakaan mitään muuta kuin negatiivisia lukuja.

Kokonaislainaus laski lähes 17 %, eli noin 11 000 lainaan. Kaikkiaan lainoja oli noin 55 000 kappaletta. Fyysiset kirjastokäynnit vähenivät jopa 52 %, noin 14 500 kävijään. Toisin sanoen, vaikka kirjasto kesäkuun alussa taas avautui, kaikki asiakkaat eivät tulleet takaisin. Epävarman tilanteen vuoksi kävijämäärät ovat olleet alempana siitä lähtien. Toivottavasti eivät pysyvästi.

Koronan vuoksi tapahtumiakaan ei juuri järjestetty. Onneksi poistokirjamyynti pystyttiin sentään kesällä pitämään, mutta lähes kaikki satuhetket ja ajatuksissa olleet kirjailijavierailut jäivät pitämättä. Toivottavasti niiden osalta päästään normaalitilanteeseen syksyn aikana. Pientä paikkausta tehtiin satuhetkien suhteen YouTube-videoilla ja yhdellä striimatulla satuhetkellä. Seiskaluokkalaisten kirjastonkäytön opetus ajoittui sekä alkuvuoteen että uuden lukuvuoden alettua alkusyksyyn, joten ne toteutuivat suunnitellusti.

Toki laskeviin lukuihin vaikuttaa myös tasaisesti pienentyvä kunnan asukasmäärä. Se ei voi olla vaikuttamatta myös kirjaston lukuihin. Koitamme kuitenkin pyristellä vastaan ja saada houkuteltua uusiakin asiakkaita kirjastolle, kunhan se vain on mahdollista laajemmin.

Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin, vaikka tiukalla kammalla sai positiiviset asiat hakea. Vähemmän yllättävästi verkkopalveluissa oli kasvua, kuten oheisesta kuvasta näkee. Ekirjojen lainaus ja verkkokirjaston eepos.finna.fi käyttö lisääntyivät. Myös uutena palveluna Eepos-kirjastoissa käyttöön otettu Kirjastokino sai runsaassa puolessa vuodessa kohtuulliset käyttöluvut Teuvan osalta. Vajaat 300 katselua kahdeksassa kuukaudessa on ihan hyvä.

Kokoelman ajantasaisuuden suhteen koronatauko sai aikaan sen, että varastoa ja muutakin kokoelmaa päästiin perkaamaan urakalla. Kokoelma pienentyi noin 1000 teoksella ja on nyt noin 80 000 kappaletta. Hyllytilan lisääntyminen oli miellyttävää ainakin näin kirjastotyön kannalta ja kyllähän siitä asiakaskin hyötyy, kun hyllyt ovat siistit. Ja tämä työ ei lopu milloinkaan.

Kaikista positiivisin tulos ja samalla myös vertailukelpoinen luku edelliseen vuoteen verrattuna on kokonaislainaus aukiolotuntia kohden. Se nousi 5 %. Tämä tarkoittaa noin 2 lainaa enemmän jokaisena aukiolotuntina verrattuna vuoteen 2019. Kirjastossa käyneet asiakkaat olivat siis entistä aktiivisempia. Kiitos heille siitä.

Tähän positiiviseen huomioon voikin päättää tämän tilastokatsauksen. Toivotaan kuluvasta vuodesta nousujohteisempaa.

Aki







keskiviikko 27. tammikuuta 2021

Lasten ja nuorten osaston remontti

Joulukuussa tässä blogissa mainitsin, että kirjaston lasten ja nuorten osastolla tullaan tekemään remonttia ja tarkoitus olisi saada työ alulle jo tammikuussa. Sen verran onkin saatu tehtyä jo ihan konkreettista, että sähköpistokkeita on uudistettu ja lisätty.

Suunnittelua ja valmistelua on sitten tehty sitäkin enemmän. Sen seurauksena on remontin aikataulua vähän siirretty eteenpäin alkuperäisestä ajatuksesta ja varsinainen työ tulee tapahtumaan kesällä, jolloin siitä on mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille. Etenkin koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön sillä ei ole tällä aikataululla lainkaan vaikutusta.

Remontin vuoksi kirjasto on siis tulevana kesänä suljettu kokonaan pidemmän aikaa. Tulemme kevään aikana ilmoittelemaan hyvissä ajoin siitä milloin kirjasto suljetaan, jotta kaikki ehtivät hakea tauon ajaksi riittävästi luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa.

Aki

maanantai 21. joulukuuta 2020

Uusi vuosi tuo uutta tullessaan

Vuosi lähenee loppuaan ja kirjastollakin se on ollut vähintäänkin erilainen verrattuna aikaisempiin.

Ei ruodita sitä nyt sen enempää, vaan katsotaan tässä vaiheessa jo kohti tulevaa vuotta. Silloin on suunnitelmissa toteuttaa uudistusta lasten ja nuorten osastoille. Kalusteita laitetaan uusiksi ja järjestystä muutetaan. Ihan kaikkea ei pystytä muuttamaan kerralla, mutta päästään ainakin alkuun.

Syksyllä kysyimme nuorilta mielipidettä uudistuksen sisällöstä ja niistä saatuja ideoita on pyritty mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Nuorten puoli onkin tässä ensimmäisenä toteutusjärjestyksessä.

Tarkempi aikataulu on vielä suunnittelussa, mutta tarkoitus on saada työ alulle jo tammikuun loppupuolella. Jossain vaiheessa, kun kalusteita uusitaan, on kirjaston oltava suljettuna. Tästä tiedotamme tarkemmin lisää tammikuun puolella. Sulun kestoa ei vielä tässä vaiheessa tiedetä tarkkaan.

Omasta ja koko henkilökunnan puolesta haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2021.

Aki

tiistai 1. joulukuuta 2020

Laadukasta palvelua Teuvan kirjastossa

Olen päässyt seuraamaan nyt jo useamman kuukauden ajan kirjaston arkea Teuvan kirjastossa. Kuten aiemmassa blogi-kirjoituksessani jo totesin, on tämä paikka minulle entuudestaan hyvin tuttu. Nyt olen kuitenkin päässyt tutustumaan sen toimintaan aivan uudenlaisesta sekä hyvin erilaisesta näkökulmasta, mikä on ollut todella mielenkiintoista ja herättänyt paljon ajatuksia.

Yhteen asiaan olen erityisesti kiinnittänyt huomiota tutustumismatkallani kirjastotyöhön Teuvan kirjastossa ja se on kaikin puolin laadukas asiakaspalvelu. Kaikki asiakkaat kohdataan tasa-arvoisina ihmisinä ja kaikille pyritään tarjoamaan yhtä laadukasta palvelua. Tietystihän jokaisessa kirjastossa sekä asiakaspalvelutyössä ylipäätään pyritään näin toimimaan. Pienellä kirjastolla on kuitenkin se etu, että asiointi tapahtuu pääasiassa ihmisten, eikä erilaisten koneiden ja automaattien kanssa sekä se, että aikaa on yleensä hyvin niin, että jokaisen asiakkaan asiaan ehditään paneutua kunnolla ilman kiirettä, ellei asiakkaalla itsellä ole kovaa kiirettä ja hoppua. Mielestäni juuri nämä seikat suurimmalta osalta vaikuttavat siihen, että asiakaspalvelu pienessä kirjastossa on erityisen hyvää.

Teuvan kirjaston lisäksi olen itse aktiivisesti käyttänyt muun muassa Seinäjoen pääkirjastoa ja kokemukset näistä kirjastoista ovat hyvin erilaiset monellakin tasolla, onhan kyseessä hyvin erikokoiset kirjastot. Nimenomaan kuitenkin asiakaspalvelun näkökulmasta kokemukset eroavat mielestäni toisistaan merkittävästi.

Seinäjoen suuressa pääkirjastossa asioidessa koko vierailun aikana ei välttämättä kertaakaan tarvitse asioida ihmisen kanssa. Rutiininomainen asiakaspalvelu kuten lainaus ja palautus tapahtuvat pääsääntöisesti kokonaan automaattien kanssa. Onhan se toki ymmärrettävää, sillä suuressa kirjastossa työtä on huomattavasti enemmän ja automaatit vapauttavat henkilökunnan muihin työtehtäviin. Muutenhan heidän työurakkansa olisi aivan mahdoton! Automaatit siis tehostavat työskentelyä huomattavasti, mikä on tietysti hyvä asia. Osalle asiakkaista niiden käyttö ei tietenkään ole mikään ongelma, mutta monet varmasti tykkäisivät enemmän asioida ihmisten kuin koneiden kanssa, sillä automaatit eivät missään nimessä pysty täysin korvaamaan sitä työtä, jota ihminen tekee. Joillekin niiden käyttö saattaa lisäksi tuottaa suuriakin vaikeuksia, etenkin vanhemman ikäpolven keskuudessa.

Teuvan kirjastossa kaikki palvelu taas tapahtuu pääasiassa henkilökunnan kanssa, vaikka täältäkin lainausautomatti tietenkin löytyy. Olen huomannut, että suurin osa kuitenkin asioi mielummin henkilökunnan kanssa tiskillä, kun on siihen tottunut ja kun siihen mahdollisuus kerran on. Lisäksi Teuvan kirjaston asiakaskunta on luonnollisesti huomattavasti pienempi, minkä vuoksi asiakaspalvelu on paljon yksilöllisempää ja tuttavallisempaa. Hyvinkin tutuksi käyneeltä henkilökunnalta voi kysyä neuvoa ja apua hyvinkin pienellä kynnyksellä tarvittaessa, eikä kuulumisienkaan vaihto ole täysin tavatonta. Pieneen tuttuun kirjastoon saapuminen on muutakin kuin vain kirjojen hakureissu. Se on monille sosiaalinen tapahtuma, kenties päivän tai viikon ainut sellainen.

Harjoitteluni aikana olenkin moneen otteeseen useamman eri ihmisen suusta kuullut kehuja Teuvan kirjaston hyvästä palvelusta ja ihan aiheesta. On suuri rikkaus, että omalta kotikunnalta löytyy näin hyvä kirjasto, jonka palveluita todellakin kannattaa hyödyntää. Vaikka nykyajan trendi tuntuukin olevan se, että kaiken pitäisi olla mahdollisimman suurta ja tehokasta, takaa pienempikin kirjasto laatupalvelun!


      


Ella Rintala

keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Ajatuksia harjoittelusta & kirjastosta sekä kirjavinkkejä

Harjoitteluni puoli väli alkaa häämöttää täällä Teuvan kirjastossa, joten ajattelin jakaa hieman omia ajatuksiani ja mietteitä kuluneesta ajasta sekä nostaa loppuun muutamia kirjavinkkejä, jotka ovat suunnattu lähinnä lapsille (sekä erityisesti lasten vanhemmille!), mutta mielestäni ne ovat erinomaista luettavaa myös muille.

Ajatuksiani harjoittelusta & kirjastosta

Teuvan kirjasto on itselleni entuudestaan varsin tuttu paikka, olenhan viettänyt täällä lapsuudessani ja nuoruudessani tovin jos toisenkin. Olen siis aina ollut ahkera kirjaston käyttäjä. Oli mielenkiintoista ja mukavaa palata tähän tuttuun ympäristöön, joskin hieman erilaisissa merkeissä kuin ennen, nimittäin tällä kertaa pääsin itse tiskin taakse asiakkaita palvelemaan.

Harjoitteluni on edennyt varsin hyvin ja vauhdikkaasti, vaikka aloitus tuottikin pientä jännityksen tunnetta sekä perhosia vatsaan kaiken uuden ja ihmeellisen edessä. Kokemukseni kirjastotyöstä rajoittuvat nimittäin viikon TET-jaksoon täällä samaisessa kirjastossa kymmenisen vuotta sitten. Ihan tuoreessa muistissa sekään ei siis enää ole. Ensimmäiset viikot menivätkin pitkälti uuden opettelussa sekä kirjaston jokapäiväiseen arkeen ja työtehtäviin tutustuessa. 

Paljon olenkin jo päässyt tekemään ja kokeilemaan erilaisia työtehtäviä kirjaston avuliaan henkilökunnan ohjauksella ja avustuksella. Jokapäiväiseen arkeen täällä kirjastossa kuuluu muun muassa hyllyttäminen, asiakaspalvelu sekä tiedonhaku, joista jokainen on tullut minulle hyvin tutuksi näiden kahden kuukauden aikana. Ilokseni olen saanut huomata pientä edistystä ja kehitystä omassa osaamisessani ja taidoissani, vaikka alkuun tunsinkin olevani totta puhuen hieman hukassa. Ei siis ole ihan valetta sanonta: "Kyllä työ tekijäänsä opettaa". Tekemisen kautta osaaminen karttu tehokkaimmin, etenkin kun matkan varrelle mahtuu enemmän tai vähemmän pieniä (ja vähän isompiakin) virheitä ja kömmähdyksiä. Virheet takaavat sen, että asiat jäävät paremmin mieleen ja tästä syystä virheiden tekeminen välillä onkin ihan kannattavaa.

Hyllyttämistä lastenosastolla. Tältä näytti palautuskääry eräänä aamuna. Toisinaan kärry on melko tyhjä, toisinaan taas ei... Hyllyttäessä on hyvä mahdollisuus samalla tutustua kirjaston kokoelmaan. Hyllyistä löytyykin paljon mielenkiintoista kirjallisuutta!

Lisäksi olen päässyt muovittamaan kirjoja (ja paljon!), vastaanottamaan kirjalähetyksiä, tekemään kirjanäyttelyitä, käymään läpi ja järjestämään sanomalehtihyllyjä, käymään läpi DVD-hyllyjä ja vaihtamaan rikkinäisten DVD-koteloiden tilalle uusia, repimään poistokirjoja, poistamaankin muutaman kirjan ja paljon paljon muuta. Työtä siis piisaa yllättävänkin paljon. Kirjastoissa tehdään paljon sellaistakin työtä, joka ei asiakkaalle niin selkeästi näy. Ehkä tästä syystä moni näkee kirjaston vielä tänäkin päivänä jonkin moisena kirjavarastona, jonka ylläpitämiseksi ei tarvitse tehdä mitään. Olenkin usein harjoitteluni aikana törmännyt kysymykseen: "Mitä ihmettä te siellä kirjastossa teette päivät pitkät?" ja saanut yllättyneitä ja häämästyneitä ilmeitä, kun avaan heille kirjastotyön monipuolisuutta.

Aikuistenosastolle tein heti harjoitteluni alussa kirjanäyttelyn teemalla "Tekemistä syksyyn". Ilokseni kirjoja on lähtenyt paljon lainaan. Tule ihmeessä sinäkin tutustumaan tarjontaan, jos et sitä vielä ole tehnyt. Etenkin jos tuntuu, että tylsyys iskee syksyn pimeneviin iltoihin.




Nuorten puolelle tein näyttelyn omista nuoruuden ajan lempikirjoistani. Hyvät muistot tulvahtivat mieleen näitä valikoidessa. Tutut kirjat löytyivät hyllystä edelleen suurin piirtein samoilta paikoilta.

Tällä viikolla nuortenosastolle ilmestyi uusi kirjanäyttely ajankohtaisella teemalla, jonka ehkä kuvastakin voi päätellä. Halloween lähestyy vähitellen ja näyttely tarjoaa toinen toistaan karmeampaa luettavaa. Uskallatko sinä tarttua näihin kirjoihin?
   




Olen tehnyt myös muutamia aineistonäyttelyitä eri teemaviikkoina. Tässä kuvassa vanhustenviikolla esille nostetut kirjat. 



Tässä kuvassa uutuuskirjat saavat muovit päälleen, jonka jälkeen ne pääsevät esille muiden uutuuskirjojen sekaan. Osa menee toki suoraan varaushyllyyn varattujen kirjojen joukkoon. 



Poistokirjojen repiminen on yllättävän raskasta puuhaa. Osasta kirjoista kannet lähtivät irti melko helposti, mutta osaan sai kyllä käyttää voimaa kunnolla.






Tässä kuvassa rikkinäiset DVD-kotelot vaihtuvat uusiin ja ehjiin. Kestävät hetken taas käytössä!







Valitettavasti vallitseva korona-tilanne on harjoitteluaikaani vaikuttanut muun muassa siten, että koska kirjastossa ei järjestetä mitään tapahtumia tällä hetkellä, on se puoli jäänyt ja tulee luultavasti jäämäänkin minulta näkemättä ja kokematta. Onneksi nykyaikana mahdollisuudet ovat kuitenkin monet ja tällä hetkellä minulla on työn alla satuvideon tekeminen, joka on aikanaan katsottavissa Teuvan kirjaston You Tube -kanavalla, joten olkaahan valppaina!

Varmasti pääsen tutustumaan vielä tarkemmin ja monipuolisemmin harjoitteluni edetessä kirjastotyön kenttään, sillä kahdessa kuukaudessa en ole vielä läheskään kaikkea kerennyt nähdä ja kokea. Eihän siihen riitä edes monen vuoden työkokemus. Niinhän sitä sanotaan, että elämä on jatkuvaa oppimista ja uskon näin olevan myös työelämässä. Innolla jään siis odottamaan, mitä loppuharjoittelu tuopi tullessaan!


Kirjavinkkejä lapsille... Ja vähän vanhemmillekin!

Tähän loppuun haluaisin nostaa vielä muutamia kirjavinkkejä, jotka ovat suunnattu erityisesti lapsille sekä heidän vanhemmilleen, mutta soveltuvat hyvin myös muillekin. Itsekin kirjat lukeneena suosittelen lämpimästi jokaiselle ikään katsomatta, sillä usein lastenkirjojen aiheet ja huumori puhuttelevat myös vanhempaa lukijaa.Vaikka kyseessä siis onkin lastenkirjoja, löytyy niistä oma ulottuvuutensa aikuisillekin. 



"Olipa kerran poika. Paljoonkaan hän ei kelvannut; eniten häntä huvitti nukkua, syödä ja tehdä kepposia."

Näillä sanoin alkaa Selma Lagerlöfin kirja Nils Holgerssonin ihmeellinen matka (WSOY 1989). Monet tuntevat tämän laiskan ja ilkikurisen pojan myös Peukaloisena. Tarina kertoo, miten kurittomasta pojankoltiaisesta tuleekin aivan kunnollinen ja kiltti poika ihmeellisen matkansa ja vauhdikkaitten seikkailujensa myötä villihanhien matkassa. 

Se, miten Nils villihanhien mukaan päätyy peukalon kokoisena pikkuruisena ihmisenä ja mitä kaikkea hän matkallan kohtaa, selviää kirjan lukemalla. Samalla selviää myös se, löytääkö hän enää tietään kotiin vanhempiensa luo ja kasvaako hän enää koskaan tavallisen kokoiseksi vai jääkö hän loppuiäkseen peukaloiseksi.

Tarina on oivallinen tutustumismatka luontoon, historiaan ja erilaisiin elinkeinoihin, joita kirjassa tarinan myötä esitellään. Onhan kirja ja Nilsin tarina alunperin kirjoitettu Ruotsin kansakoulun lukukirjaksi. Nilsin tarina sopii oivallisesti vaikkapa seikkailun nälkäisille lapsille iltasaduksi. Tarinan siivin lapset löytävät tiensä mitä ihmeellisimpiin unten seikkailuihin.

 


"Koko ajan Illusia huudahteli ihastuksissaan: "Oih, voih! Kuinka kamalan kaunista! Tämä on hirveän hauskaa!" ja muita tyttömäisyyksiä. Pessiä suututti. Oli ensinnäkin vaarallista juosta noin varomattomasti paikasta toiseen, ja sitten Pessiä suorastaan inhottivat Illusian naismaiset huudahdukset."

Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia (WSOY 2011) on lasten saturomaani, joka kertoo sateenkaaren keijusta ja metsän peikosta, jotka ystävystyvät ja kokevat monia seikkailuja yhdessä. Kokko on kirjoittanut sadun vuonna 1941 Karjalan Kannaksella keskellä sodan melskettä. Tarkoituksena hänellä oli lähettää se lapsilleen joululahjaksi, mutta myöhemmin se julkaistiin myös muiden iloksi ja siitä onkin muodostunut elävä klassikko niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa.

Pessi ja Illusia on sympaattinen ja syvällinen kertomus ystävyydestä. Kokko ei ole kuitenkaan unohtanut huumoria, joka tekee kirjasta hauskan ja piristävän. Se saa varmasti niin vanhemmat kuin nuoremmatkin lukijat ja kuuntelijat hymähtelemään ja naurahtelemaan tarinan hullunkurisille kohtauksille ja käänteille. Tarinaan kietoutuu myös sota, joka riehui Kokon tarinaa kirjoittaessa, joskin tietysti peikon ja keijun näkökulmasta.

Myöskin tämä kirja on oiva tilaisuus päästä tutustumaan luonnon ihmeellisyyteen, sillä tarinassa Illusia saapuu maan päälle ensimmäistä kertaa ja kaikki on hänelle outoa ja vierasta. Pessi parhaansa mukaan yrittää neuvoa ja esitellä Illusuialle metsän tapoja, vaikka välillä se aiheuttaakin hänelle harmaita hiuksia.

Kaunis tarina siitä, miten kahdesta täysin erilaisesta olennosta, keijukaisesta ja peikosta, voi tulla toistensa kohtalontoverit sopii niin pienemmille kuin jo vähän isommillekin lapsille luettavaksi, mutta suosittelen kirjaa vahvasti myös aikuisille.




"Ikkunan toisella puolella, ihan vähän matkan päässä hän näki valtavan mustan, salaperäisen metsän, jota kutsuttiin Turmiometsäksi. Sinne hän oli aina halunnut päästä seikkailemaan."

Roald Dahlin Tynkätyiset (Art House 2002) on kertomus Villestä, joka äitinsä varoituksia uhmaten karkaa kotipihan ulkopuolelle ja suuntaa kulkunsa juuri sinne, minne oli aina halunnut päästä: salaperäiseen Turmiometsään. Syyttä äiti ei poikaansa ole varoitellut, sillä metsässä huhutaan asuvan kammottava Sylkijä, joka syö ihmisiä, sekä paljon muita omituisia ja vaarallisia otuksia.

Kohtaako Ville tutkimusmatkallaan raivosasti puuskuttavan Sylkijän, joka ravaa uhrinsa kintereillä sylkien kuumia savupilviä sieraimista ja mitä ovat Tynkätyiset, joiden olemassa olosta ei kukaan tiedä mitään? Näihin kysymyksiin löydät vastauksen kirjan sivuilta.

Villen hurja seikkailu sopii mainiosti pientä jännitystä kaipaaville ja hirmuista Sylkijää pelkäämättömille rohkeille lapsille.




Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä on Kirsti Mäkisen kertomana Topeliuksen lukemisia lapsille (WSOY 2013) sekä Anne Sussien Satujen ihmemaa (Kirjalito 1995). 

Satujen ihmemaa sisältää monia tuttuakin tututmpia satuja kuten Lumikki, Tuhkimo sekä Hannu ja Kerttu lumoavan kuvituksen kera. Tämä kirja on yksi omia suosikkejani lapsuudesta. Nämä tarinat ovat kuultu satoja kertoja, mutta yhä edelleen niissä on jokin taika, joka saa pauloihinsa kerta toisensa jälkeen.

Topeliuksen lukemisia lapsille sisältää myöskin satuja, joita ovat lukeneet ja kuunnelleet tämän päivän isät ja äidit sekä jo monet sukupolvet ennen heitä. Kirjaan on valikoitu Topeliuksen satuja, jotka Kirsti Mäkinen on kertonut uudelleen kielellä, joka on nykyajan lapsille helpommin ymmärrettävissä. Mukaan mahtuu muun muassa taianomaisia tarinoita Lapista kuten Sampo Lappalainen ja Tähtisilmä, tarinoita, joissa lapset ovat sankareina kuten Pikku Matti ja Pilvijättiläinen sekä tarinoita noidista ja haltijoista kuten Vattumato ja Adalminan helmi.

Nämä satukirjat sisältävät siis useampia erillisiä tarinoita, jotka ovat sopivan lyhkäisiä iltasaduiksi uneliaamillekin lapsille sekä lapsille, jotka eivät malta pysyä kovin pitkään paikallaan. Toki niissä on jännitystäkin sen verran, että tarina varmasti pitää kuuntelijan otteessaan. 



Nämä kaikki kirjat ovat saatavissa Teuvan kirjastosta lastenosastolta satukokoelmien joukosta. Sieltä löytyy paljon myös muita tuttuja ja kaikkien rakastamia klassikoita, mutta myös hieman tuntemattomampiakin tarinoita, jotka odottavat lukijaansa. Kannattaa siis tulla tutustumaan tarjontaan!

Kirjavinkkejä lapsille on tulossa vielä lisää Teuvan kirjaston instagram-tilillä, joten olkaahan tarkkoina!😊


Ella Rintala