tiistai 18. joulukuuta 2018

Kirjaston arvosana on 9-

Tänä vuonna keväällä järjestettiin kirjastoissa valtakunnallinen asiakaskysely. Sen tulokset julkistettiin syksyn aikana. Nyt viimein on aikaa hieman pureutua vastauksiin Teuvan kirjaston osalta.

Kuten otsikko jo kertoo, kokonaisarvosana Teuvan kirjaston palveluille ja toiminnalle on 8,77. Asteikko oli koulusta tuttu 4-10. Eli kirjasto sai 9-. Kiitettävän puolelle päästiin.

Vastauksia oli yhteensä 56, joten otanta on rajallinen, mutta se kertoo kuitenkin suuntaa. Pääasiassa vastaajat olivat naisia, kuten kirjaston asiakkaistakin valtaosa on. Naiset olivat hieman tyytyväisempiä kuin miehet.

Palveluun ja kokoelmaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Kirjakokoelman osalta on nähtävissä aivan pientä tyytymättömyyttäkin. Säästöt näkyvät vääjäämättä tässä. Tapahtumiinkin ollaan melko tyytyväisiä. Meidän kannalta on tietenkin erittäin palkitsevaa tietää, että 87 % vastaajista on sitä mieltä, että kirjasto on parantanut heidän elämänlaatua joko erittäin paljon tai melko paljon. 63 % on kokenut, että kirjasto on lisännyt heidän lukemistaan. Olemme siis onnistuneet perustehtävässä ihan hyvin, etenkin kun vain 8 % osalta emme ole lisänneet lainkaan heidän lukemistaan. Voihan olla, että he lukevat jo nyt niin paljon, ettemme pysty siihen enää vaikuttamaan.

Merkittävin ero asiakkaiden odotusten ja kirjaston toiminnan välillä ovat aukioloajat. Tästä tuli eniten negatiivista palautetta. Asteikolla 1-5 palvelun tärkeys sai 4,29 pistettä ja toteutus vain 3,40. Ja kun katsotaan tarkemmin, niin palaute tulee nimenomaan 30-44 -vuotiaiden ikäryhmästä. He ovat yleensä töissä käyviä, lapsiperheellisiä aikuisia, joilla ei ole mahdollisuutta käydä kirjastossa kuin alkuillasta. Kun tarjolla on vain kaksi arkipäivää mistä valita, niin kaikille tämä ei onnistu.

Toinen merkittävä kohta missä toteutus jäi odotuksia alemmaksi on nuorille tarkoitettu tila. Sitä ei ole kaikkien mielestä tarpeeksi. Odotukset saivat pisteet 4,06 ja toteutus 3,72. Tähän liittyen meillä on jo ajatuksia miten voisimme parantaa tilannetta. Mutta katsotaan mitä saamme aikaan. Kaavailuihin liittyisi myös jonkin verran rahan käyttöä ja sitähän ei ole liikaa tarjolla.

Kaiken kaikkiaan olemme kuitenkin onnistuneet hyvin. Kaikki palaute otetaan aina vastaan ja pyrimme ottamaan siitä opiksemme.

Kiitos kaikille osallistuneille.

Aki

perjantai 14. joulukuuta 2018

Pehmolelujen pikkujoulut kirjastossa

”Voi, kuinka huominen jännittää!” Hemmo-leijona ajatteli mennessään nukkumaan illalla, ennen pehmolelujen pikkujoulua. ”Saankohan huomenna uusia ystäviä?”

Aamulla Hemmo-leijona herää lasten nauruun, on alkamassa satuhetki. Hemmo-leijonakin lähtee kuuntelemaan satua – ja katsomaan onko pehmoleluja putkahtanut paikalle.

Sadun jälkeen Hemmo-leijona esittelee kirjastoa muille pehmoleluille ja odottaa innoissaan tuleeko päivän aikana lisää pikkujouluvieraita.



Pehmolelut seuraavat, kun iltapäivän pimetessä kirjastotädit sammuttavat valoja, laittavat ovet lukkoon ja istahtavat sohvalle: on pikkujoulusadun vuoro.

”Joulu lähestyi jälleen kuin varkain.” lukee satutäti-Satu ja pehmolelut kuuntelevat lumoutuneina.


No niin, satu on luettu ja kirjastotädit lähtevät kotiin.

”Älkää liikaa riehuko ja muistakaa nukkuakin!” kirjastotäti-Kati opastaa pikkujoulunviettäjiä. ”Hyvää yötä!” tädit toivottavat kuorossa. ”Hyvää yötä!” pehmolelut vastaavat.

Pehmolelujen jäädessä keskenään, ottaa Hemmo-leijona johdon: ”Onko kaikilla nyt kisailumieltä? Mitäs jos järjestettäisiin kunnon mäkiralli?”


Autot ovat lähtökuopissaan, osa pehmoleluista on kerääntynyt mäen reunalle kannustamaan kilpailevia ystäviään. Kisa on tiukka ja vähän Tuuriakin on matkassa mukana; onneksi ei käynyt kuinkaan!


”Huomasiko joku, kuka voitti?” kysyvät Kisu Misunen ja Anna-pupu. Kukaan ei huomannut mutta ei se haittaa! Hirveän hauskaa oli kuitenkin kaikilla.

”Mitä sitten tehdään?” pohtivat Kirahvi, Iso-Vainu ja Pikku-Vainu yhteen ääneen. ”Tiedättekö miten kirjoja voi palauttaa kirjastoon sen ollessa kiinni?” Hemmo-leijona kysyy. Kaikki pudistavat päätään. ”Tulkaa, minä näytän. Otetaan muutama tyyny mukaan.” Hemmo-leijona johtaa ihmettelevän pehmolelujoukon kirjaston eteiseen, missä hän esittelee palautusluiskaa. ”Tämä on ylihyvä liukumäki. Kokeilkaa vaikka! Laitetaan tyynyt tuonne laatikon pohjalle. Peppuun sattuu, jos kirjojen päälle rojahtaa.” kertoo Hemmo-leijona.


Jos pehmolelut hikoilisivat, olisivat he hiestä märkiä laskettuaan liukumäkeä niin uutterasti. Pehmot vievät tyynyt takaisin sohvalle ja menevät itse joulukuusen juurelle piirtelemään ja joululauluja laulamaan. ”Tässä on joulutunnelmaa”, Hemmo-leijona ajattelee tyytyväisenä, ”Yhdessäoloa ja joululauluja.”

Hupsis tupsis huppelirupsis, ne piirissä pyörivät puppelijupsis…

Kauaa eivät pehmolelut jaksa rauhassa istuskella ja viimeistään Nisse-polkkaa laulaessaan meno yltyy vilkkaaksi. ”Missä Joulu-Hiiri on?!” Jari-Myyrä ja Tonttu huutavat yllättäen.
”Täällä.” kuuluu jostain. ”Joulu-Hiiri on piilossa! Mennään me muutkin! Rapu etsii!” Mustu-kissa maukuu. Pehmolelut ampaisevat eri suuntiin piilopaikkoja etsimään. Montako sinä löydät?

Pikkuhiljaa alkaa pikkujouluvieraita väsyttämään. Reima-Nallekin on nukahtanut piilopaikkaansa! Olisikohan jo iltateen aika?


Pehmolelut lyllertävät väsyneinä sohvalle iltapalaa nauttimaan. Kylläpäs meni myöhään! ”Olisi pitänyt laittaa makuupaikat valmiiksi. Nyt ei millään jaksaisi!” Maija-nukke ja Koira valittavat.

Pehmolelut levittävät peittonsa ja tyynynsä. Silmät eivät meinaa pysyä kellään auki ja suut aukeavat haukotukseen.

”Hyvää yötä.” Hemmo-leijona huokaa. ”Hyvää yötä” mumisevat pehmolelut yksi toisensa perään.

Ei kauaakaan, kun kirjaston täyttää pehmolelujen tasainen tuhina. Ikkunasta loistava kuu-ukko vartioi väsähtäneiden pehmojen unta.