torstai 29. joulukuuta 2016

Loistava kotimaisen kirjallisuuden vuosi

Vuoden vaihtuminen lähenee ja samalla juhlitaan 100-vuotiasta itsenäistä maatamme. Vuoden vaihtuessa tulee usein mietittyä mitä on tullut vuoden aikana tehtyä. Minulle tulee tästä vuodesta ehkä eniten mieleen monipuolinen kirjallisuus. Olennaisella tavalla vuoteen kuuluvat muistot lokakuun lopussa vierailustani kirjamessuilla pitkän tauon jälkeen. Kirjamessut toivat mukanaan monia uusia suosikkikirjalijoita sekä kirjoja, joita varmasti tulee luettua tulevinakin vuosina.

Omalla tavallaan jo ennestään olevia suosikkejani dekkarikirjallisuudessa ovat mm. Pertti Koskisen Maija Miilunkorpi-sarja, Hanne Dahlin alias Anne Syrjän sekä Sebastian Lindellin alias Timo Liukkosen dekkarit. Hieman erilainen, mutta silti mielenkiintoinen oli Niko Mikael Korhosen Pärttylin kesä. Pohjoismaisia tai kansainvälisiä dekkareita olen lukenut vähemmän. Kiinnostuin kuitenkin ruotsalaisesta kirjailijakaksikkosta Daniel Sjölin ja Jerker Virdbord, jotka kirjoittavat salanimellä Michael Mortimer. Heidän kahdessa ensimmäisessä romaanissaan Neitsytkivi sekä Fossiilivaltiatar liikutaan ruotsissa, suomessa sekä venäjällä.

Uusia kirjailijoita, joiden tuotantoon olen vuoden aikana tutustunut ovat olleet mm. dekkarikirjailijat Seppo Jokinen ja Reijo Mäki. Christian Rönnbackan kirjat tulee luettua aina, kun uutta kirjallisuutta syntyy. Kirjamessut toivat kiinnostukseni Miika Nousiaisen tuotantoon kuunnellessani kirjailijahaastattelua liittyen hänen tuoreimpaan romaaniinsa Juurihoito. Jollain tavalla minulle ovat olleet aikaisemminkin tuttuja hänen romaaninsa Vadelmavenepakolainen, josta on tehty elokuvaversiokin. Tuoreimpien tietojen mukaan, myös kirjasta Juurihoito oltaisiin suunnittelemassa elokuvaa. Vuoden aikana on löytynyt monia mielenkiintoisia suosikkeja myös kirjallisuusfinladia-palkittujen joukosta. Viimeisimpänä tutustuin kirjailija Rake Tähtisen dekkareihin, jotka ovat omalla tavallaan erittäin mielenkiintoisia.

Lukuhaasteet tuovat mukavasti vaihtelua omaan lukemiseen. Osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helmet-kirjastojen järjestämään lukuhaasteeseen. Lukuhaasteeseen osallistuminen oli helppoa, koska ei tarvinnut olla kirjastokimpan asiakas, vaan ainoastaan tulostaa ja täyttää haastelomake. Apua oli mahdollista saada lukuhaasteen facebookryhmästä. Omalta osaltani kaikki kohdat eivät tulleet täyteen. Ensi vuonna osallistun uudelleen paremmalla onnella. Lisäksi osallistun ensi vuonna Seinäjoen Kaupunginkirjaston 100 kirjaa lukuhaasteeseen maamme itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Paitsi tänä vuonna, myös ensi vuonna julkaistaan paljon juhlavuoteen liittyvää kirjallisuutta. Historiasta kiinnostuneena on jännittävää nähdä minkälaista kirjallisuutta julkaistaan. Keräsin alle muutamia suosituksia juhlavuoden kirjallisuuteen liittyen tänä vuonna julkaistujen joukosta. Kirjavinkkien linkit siirtyvät suoraan uuteen Eeposkirjastojen yhteiseen verkkokirjasto Finnaan.

01. Kirsti Manninen: Suomen lasten Suomi
02. Pertti Rajala: 100 totuutta Suomesta
03. Suomi 1917 : Suomi Finland 100
04. Ilkka Enkenberg: Vuosisata - Itsenäisen Suomen aika
05. Maamme - Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
06. Timo Junkkaala-Erkki Kuusanmäki: Suomen tarina
07. Ilkka Enkenberg: Tunnetko Suomen
08. Marjo Vilkko: Suomi on ruotsalainen
09. Marjo Vilkko: Suomi on venäläinen
10. Ilari Aalto, Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen
11. Suomi 19:llä vuosisadalla. Toim. Pekka Tuomikoski
12. Zacharias Topelius: Maamme kirja
13. Peter von Bagh: Sininen laulu - Itsenäisen Suomen taiteiden tarina
14. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden Alla
15. Väinö Linna: Tuntematon Sotilas

Alla vielä muutama linkkivinkki kirjallisuus-sivustoille, joista löytyy kirjallisuusvinkkejä.

www.kirjasampo.fi
http://yle.fi/aihe/kulttuuri/kirjat

Lisäksi Yleisradio avaa 3.1. Kirjojen Suomi teemasivuston Suomen 100 vuotisjuhlavuoden kunniaksi
http://suomifinland100.fi/project/kirjojen-suomi/
yle.fi/kirjojensuomi

Janne

torstai 15. joulukuuta 2016

Kuinka valita luettava kirja?


On tullut aika sytytellä jouluvalot, leipoa piparit ja tortut, kirjoitella joulukortit ja mitä kaikkea perinteitä itse kullakin näin joulun lähestyessä on. Ennen kuin jouluun asti päästään, palailen vielä viime kesään.

Kirjastossa oli kesällä mahdollisuus pelata lukubingoa. Kirjoja valittiin kansikuvan, värin, nimen, tekijän yms. perusteella. Meilläkin bingoiltiin. Ahkerasti etsimme sopivia kirjoja iltasaduiksi ja välillä istuimme oikein varta vasten lukemaan kirjoja. Vaikka bingon pelaaminen itsessään oli hauskaa, huomasin sen hyödylliseksi muillakin tavoilla. Hyvin nopeasti meille jokaiselle muodostuu jonkinlainen tapa valita kirjat. Mitkä ne perusteet kenelläkin sitten ovat, mutta kangistumme kaavoihin nopeasti. Bingon avulla oli pakko avartaa omaakin valintaperustetta. Harvemmin tulee esimerkiksi valittua erityisesti kirjaa, jossa on omasta mielestä ruma kansi.

Luimme lukubingoon runokirjan,
ja erityisesti sitä varten askartelimmekin hatun.
Olihan lukubingossa tehtävänä lukea runo hattu päässä.
Kirjojen valintaan on ehkä hyvä pysähtyä hetkeksi. Pohdin omalta osaltani sitä, kuinka todella kirjan valitsen. Kirjasto on pullollaan kirjoja, hyviä kirjoja ja vielä parempia kirjoja, mielenkiintoisia kirjoja ja ei niin houkuttelevia kirjoja tai suorastaan luotaan työntäviä kirjoja. Kuinka lopulta lähden kotiin juuri tiettyjen kirjojen kanssa. Helposti tulen valinneeksi kirjan tutulta kirjailijalta. Sellaiselta, jonka jo tiedän kirjoittavan mielenkiintoisesti tai jonka teksti on mukaansa tempaavaa. Luen takakannen kuvauksen. Jos aihe tuntuu miellyttävältä, voi kirja tulla valituksi. Mutta valitettavan usein sorrun tarkastelemaan myös kirjan ulkonäköä. Miellyttääkö kansikuva, onko kirja kuinka paksu tai ohut, millainen fontti kirjassa on käytössä. Jos kirja ei ulkonäöllisesti miellytä, niin tarkoittaako se, että kirja on huono?

Kirjan kannet ja niiden tyyli muuttuvat ajan mukana. Vanhemmissa kirjoissa voi olla sellainen kansikuva, joka ei nykylukijan silmää miellytä. Toisaalta taas oikein vanha kirja voi herättää jo erilaisia tunteita. Toki myös tekstin tyyli muuttunee ajan mukana. Kirjoista tulee kenties nopeammin eteneviä, vähemmän ympäristöä kuvailevia ja aiheetkin voivat tietyltä osin muuttua. Onko siis niin, että vanhempi kirja on aikansa elänyt ja työnsä jo tehnyt? Joutavatko ne jo poistoon tai varaston perimmäiseen nurkkaan? Jos vanhaan kirjaan tehtäisiin uudet kannet ja markat muutettaisiin euroiksi, olisivatko nämäkin kirjat taas suosittuja? Kaikkia kirjoja ei kirjastossa voida säilyttää. Kuluneet ja huonokuntoiset täytyy poistaa. Uusille kirjoille tarvitaan tilaa ja hyllyyn unohtuneet kirjat joutuvat väistymään uusien tieltä.

Mitäpä jos haastaisimme itseämme vähän. Seuraavalla kerralla kirjastossa etsisimmekin hyllystä sellaisen kirjan, uuden tai vanhan, joka ei niin houkuttelekaan lukemaan. Kokeilisimme avoimin mielin, voiko kirja kuitenkin yllättää. Voiko se epämiellyttävä ulkonäkö kätkeä alleen mukaansa tempaavan tekstin tai mielenkiintoisia juonen käänteitä. Löytyykö siitä, ehkä vanhasta kirjasta, mielenkiintoista kuvausta kyseisestä ajasta, joka ei ehkä enää olekaan samanlaista kuin nykyään.  Löydämmekö ehkä uuden suosikkikirjailijan. Tai etsisimmekö käsiin jonkun lapsuuden tai nuoruuden suosikkikirjan. Vieläkö se löytyy kirjaston valikoimista.

Taidankin yrittää haastaa itseni jo heti seuraavalla kirjastossa käynnillä. Kokeiletko sinäkin?

Mukavia ja yllätyksellisiä hetkiä kirjojen parissa!
Tammikuussa taas nähdään =)
Marja

perjantai 9. joulukuuta 2016

Eepos-kirjastojen uusi verkkokirjasto on Finna

Eepoksen myötä Teuvan kirjaston verkkokirjasto muuttuu. Nykyään meillä on käytössä Krannit-kirjastojen yhteinen Arena, mutta Eepos-kirjastot tulevat käyttämään Finnaa. Suurelle osalle tämä Finna ei kenties sano vielä mitään, mutta ei hätää, siihen pääsee tutustumaan vaikka heti osoitteessa https://eepos.finna.fi/

Tämä on vielä ns. Beta-versio, jossa kaikki vanhat kimpat ovat vielä omina kokonaisuuksina. Kun tekee teoksesta haun, hakutuloksissa näkyy oletuksena Seitti-kirjastojen saatavuus.


Pudotusvalikosta voi valita Krannit-kirjastot, jonka jälkeen näkyy Teuvan kirjastonkin saatavuustiedot.

 


Tämä on siis vain väliaikaista, Eepoksen aloitettua kaikki ovat yhtä ja samaa kokoelmaa ja saatavuustiedot näkyvät automaattisesti kaikkien kirjastojen osalta.

Beta-versiossa pääsee kuitenkin toimimaan aivan täysin kuten nykyisessäkin verkkokirjastossa, eli sinne voi kirjautua omilla nyt käytössä olevilla tunnuksillaan ja uusia sekä varata aineistoa. Tässä vaiheessa rajoituksena on vain se, että aineistoa voi lainata ja varata sen kimpan kokoelmasta, jossa on asiakkaana. Jos omistaa useamman kimpan kortin, pääsee varaamaan muistakin kimpoista, mutta vielä ei saa aineistoaa kuljetettua kotikirjastoonsa yli kimpparajojen. Tämä toteutuu sitten helmikuusta lähtien.

Tarkoituksena onkin, että asiakkaat voivat tutustua Finnan toimintoihin aivan omassa rauhassa, ja kun Eepos-Finna käynnistyy, niin se on jo tuttu. Jos tästä verkkokirjastosta tulee kysyttävää, niin kysykää rohkeasti kirjaston henkilökunnalta. Meillekin tämä on vielä uusi juttu, mutta toimintaperiaate on selvä ja selkeä ja neuvomme mielellään.

Mutta siitä Finnan taustasta vielä. Tässä on suora lainaus valtakunnallisen Finnan sivuilta. "Kansalliskirjasto vastaa Finnan kehittämisestä ja ylläpidosta, mutta palvelua kehitetään yhdessä Finnan yhteistyökumppanien kanssa. Finnan sisällöistä vastaavat palveluun osallistuvat arkistot, kirjastot ja museot. Finna on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta."

Valtakunnallinen Finna löytyy yksinkertaisesta osoitteesta finna.fi.

Koska palvelun taustalla on kansallinen toimija, on paikallisissakin Finnoissa yhteisiä palveluita. Esimerkiksi lukuvinkkejä tuotetaan suoraan Kirjasammosta tai musiikkivinkkejä tulee musiikkikirjastot.fi sivuston blogista. Vinkkausosion kirjan- tai levynkannet ovat linkkejä, joista pääsee suoraan kyseisen teoksen esittelyyn.

Ei muuta kuin kokeilemaan ja tutustumaan.

Aki 

torstai 1. joulukuuta 2016

Uusi kimppa on Eepos

Teuvan kirjasto liittyy uuteen 22 kunnan muodostamaan kirjastokimppaan helmikuussa 2017. Tänään Seinäjoella julkaistiin kimpan nimi. Se on Eepos. Asiakkaalle uusi kimppa tuo joitakin muutoksia, joista tässä lyhyesti.
  1. Kaikkien Eepos-kirjastojen aineistot ovat lainattavissa yhdellä kortilla. Vanha kirjastokortti käy edelleen. Jos asiakkaalla on useita kortteja alueen eri kirjastoihin, vain yksi jää jäljelle, kun tietokannat yhdistetään.
  2. Koko aineisto näkyy Eepoksen myötä yhdestä yhteisestä uudesta verkkokirjastosta. Tämä julkistetaan myöhemmin.
  3. Aineistoa voi varata ja tilata omaan kotikirjastoon muista Eepos-kirjastoista.
  4. Eepos-kirjastoista lainatut aineistot voi palauttaa mihin tahansa toiseen Eepos-kirjastoon.
  5. Koko Eepokselle tulee yhteinen e-kirjakokoelma.
  6. Kaikilla kirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt ja maksut.
  7. Omista kokoelmista varaaminen on maksutonta.
Maksuja ei ole vielä vahvistettu lopullisesti, koska uusi kirjastolaki on vielä viimeistä silausta vaille. Se päätös on kuitenkin tehty, että lainainauskieltoon johtava maksukatto laskee 10 eurosta 5 euroon. Taustalla on maksujen kertymisen muutos, jossa jatkossa sakkoja ei pitäisi kertyä niin kovasti, vaikka joskus lainat palautuisivatkin vähän myöhässä. Mutta tästä tarkemmin, kun asia on varmistettu.

Joka tapauksessa niiden asiakkaiden, joilla on tällä hetkellä maksuja 5 - 10 euroon, kannattaa käydä maksamassa saldonsa tyhjäksi, jottei Eepoksen alettua joudu heti lainauskieltoon.

Useiden kirjastojen siirtäminen samaan tietokantaan vaatii tietenkin teknistä työtä ja tämän vuoksi tammi-helmikuussa 2017 parin viikon ajan lainaaminen ja palauttaminen on estetty. Olemme kuitenkin ajatelleet, että kirjasto on tämänkin ajan auki, poislukien muutamat koulutuspäivät. Tänä aikana asiakkaat voivat käydä esimerkiksi lukemassa lehtiä tai asioimassa tietokoneilla, vaikka lainata ei voikaan. Tästäkin enemmän tammikuussa.

Alla olevaa flyeriä jaetaan kirjastoissa tästä päivästä lähtien. Siinä näkyy kartalla kaikki mukana olevat kunnat. Jos asia herättää kysymyksiä, niin vastaamme mielellään niihin täällä kirjastolla tai vaikka näin netin välityksellä.

Aki

torstai 10. marraskuuta 2016

Näkökulmia Helsingin kirjamessuilta

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin tänä vuonna 27.-30.10. kirjamessut 16:ta kertaa. Samaan aikaan järjestettiin Ruoka- ja viinimessut. Kirjamessuilla omat osastonsa olivat myös Antikvariaateilla ja Postimerkkimessuilla. Postimerkkimessut olivat pienentyneet huomattavasti aikaisemmasta käynnistäni. Vierailin kirjamessuilla perjantaina 28.10 ja lauantaina 29.10. Messujen pääteemana tänä vuonna oli Pohjoismaiden kirjallisuus ja kulttuuri. Tulkitsin kuitenkin, että jonkinlaisena sivuteemana oli Suomen itsenäisyys, koska messuilla oli esillä paljon Suomi 100 vuotta kirjallisuutta, sekä muuta suomenkielistä kirjallisuutta. Päätinkin aloittaa jo Suomen itsenäisyyden juhlimisen hieman etukäteen ja tutustua Helsingin kirjamessujen sisältöön.

Edelliset kirjamessumuistoni ovat melko tarkalleen 10 vuoden takaa, jolloin vierailin Helsingin messukeskuksessa postimerkkimessuilla ja samalla tutustuin myös kirjamessuihin. Nyt kun menin kirjamessuille ja muistelin minkä näköistä silloin oli, niin messut olivat kehittyneet todella paljon. Huomasin myös, etten muistanut juuri mitään edellisestä messuvierailusta.  Ainoa asia, joka oli jäänyt mieleen silloisista kirjamessuista oli Kartanon mailla kirjan esittely, jossa haastateltiin kirjan tekijöitä Iris Haikosta ja Erkki Teräväistä. Kyseinen tietokirja on edelleen suosikkini ja voin suositella sitä muillekin.

Koska noista messuista ei juuri muuta ollut jäänyt mieleen, päätinkin aloittaa messuihin tutustumisen ns. puhtaalta pöydältä ja tutustumalla rauhassa kirjamessualueeseen. Messuille lähteminen kannatti, sillä messuilla oli erittäin monenlaista nähtävää ja vuoden kirjallisuus esiteltiin tarpeeksi laajasti. Kirjamessualue oli suuri ja tarpeeksi oli nähtävää. Kaikkia en ehtinyt edes kiertää, vaikka kiersinkin messuilla kaksi päivää.


Kuva 1: Tunnelmia kirjamessuilta. Yleisilmettä.


Saavuin perjantaina 28.10 junalla kirjamessuille jo hyvissä ajoin. Pääsinkin aloittamaan messukiertämisen jo ennen yhtätoista. Perjantaipäivän ohjelmani koostui pääosin eri esittelijöiden ständejä kiertäessä ja haastatteluja kuuntelemassa, mutta myös jonkin verran kirjoja ostaessa. Ensimmäisenä kävin kuuntelemassa Suomen tarina - sata kuvaa ja tarinaa kirjan kirjoittajan Timo Junkkaalan ja kuvittajan Erkki Kuusanmäen haastattelun. Toinen mielenkiintoinen haastattelu oli dosentti ja historioitsija Teemu Keskisarja, jota haastateltiin uusimmasta kirjastaan Hulttio-Mannerheimin painava nuoruus. Muita mielenkiintoisia olivat Dannyn ja Markku Veijalaisen haastattelu kirjasta Danny - Minulta sinulle, sekä Tuukka ja Olga Temosen haastattelu kirjastaan Teit meistä kauniin. Alla muutamia tuokiokuvia itselleni mielenkiintoisimmista haastatteluista. Näiden lisäksi messuilla oli kuitenkin myös monia muita haastatteluja ja kohtaamisia. Pääsin ohimennen kuulemaan mm. Jenni Pääskysaaren ja Mikko Kuustosen haastattelun, Kirja-Suomi 2017 (jossa keskustelivat Paleface, Jenni Pääskysaari sekä Tommi Kinnunen), Miika Nousiaista puolestaan haastateltiin kirjastaan Juurihoito. Haastatteluja ja keskusteluja oli myös paljon muita, mutta kaikkeen ei aika riittänyt. Koen kuitenkin, että onnistuin valitsemaan perjantai-päivän ohjelmasta suurimmaksi osaksi kaikki itseäni kiinnostavat haastattelut.


Kuva 2.: tunnelmia kirjamessuilta perjantaina 28.10., haastatteluja seuraamassa.


Lauantai-messupäivä poikkesi perjantaista, koska silloin kaikki paikat olivat tavallaan tuttuja ja pystyin keskittyä kirjailijahaastatteluihin ja tapaamisiin. Jonkin verran myös lauantaina löytyi kirjaostoksia. Oli hienoa saada nimmarit Christian Rönnbackalta, Jyrki Heinolta, sekä Harri Nykäseltä. Toisena messupäivänäni kuuntelin paljon dekkarilauantai haastatteluja, mutta myös muuta ohjelmaa mahtui päivän ohjelmaan. Dekkarilauantaihaastatteluista kävin kuuntelemassa; Poliisin lumo (Christian Rönnbacka, Jari Salonen, Arttu Tuominen), Historian eväät (Terttu Autere, Jyrki Heino, Mikko Porvali, Jussi Katajala), Valta ja Instituutiot (Erkki Aurejärvi, Taina Kuuskorpi, Timo Sandberg, Jarkko Sipilä, Harri Winter), Sarja koukuttaa (Virpi Hämeen-Anttila ja Taavi Soininvaara), sekä Kuinka dekkari rakennetaan (Tuula T. Matintupa, Harri Nykänen sekä Niina With). Muita mielenkiintoisia haastatteluja olivat Alivaltiosihteerin virallinen show (Jyrki Liikka, Pasi Heikura ja Simo Frangén) ja Viktor Kärpän matka kirjaksi, tv-sarjaksi ja elokuvaksi (Matti Rönkä ja Lauri Nurkse, joita haastatteli Juha Roiha).

Kuva 3. Tunnelmia kirjamessuilta. Dekkarilauantaikeskusteluja ja muita haastatteluja seuraamassa.

Ennen lähtöäni kirjamessuille suunnittelin tarkasti, mitä haastatteluja käyn katsomassa ja kuuntelemassa. Kirjamessuilla kuitenkin totesin, että listan kanssa kiertäminen ei ole mahdollista, sillä kiinnostus johonkin haastatteluun saattoi herätä kiertäessä messuja. Kaikesta huolimatta messut olivat erittäin onnistuneet ja olen tyytyväinen, että lähden kirjamessuille Helsinkiin. Helsingin kirjamessut olivat tänäkin vuonna erittäin suositut, sillä eri lehtitietojen mukaan kirjamessut keräsivät yhdessä Ruoka ja viinimessukävijöiden kanssa 80 100 kävijää. Kirjamessuilta jäi päällimmäisenä mieleen kirjailijahaastattelut, keskustelut eri kirjailijoiden kanssa, sekä signeeraukset suosikkikirjailijoilta. Pari viikkoa Helsingin kirjamessujen jälkeen voin todeta, että kirjamessut olivat erittäin antoisat ja muisteltavaa riittää vielä pitkään. Ennen kaikkea messuilta paitsi jäi käteen monia hienoja kirjoja, mutta myös mieleen sellaisia, joita nyt jälkeen päin voin suositella myös muille luettavaksi. Monien kirjamessuilla uusia kirjojaan esitelleiden kirjailijoiden kirjoja löytyy myös kirjastosta, joista laitan muutamista linkit alle.


Kirjamessujen mielenkiintoisimmat uutuudet

01. Teemu Keskisarja: Hulttio - Mannerheimin painava nuoruus
02. Harri Nykänen: Rikoksen evankeliumi
03. Christian Rönnbacka: Kaikki mikä kiiltää
04. Pöyrööt - Pohojammaalta kotoosin
05. Miika Nousiainen: Juurihoito
06. Taina West: Tänä iltana Jukka Puotila
07. Niina With: Lähettäjä tuntematon
08. Markku Veijalainen: Danny - Minulta sinulle
09. Tuula T. Matintupa: Maan ääniä
10. Jarkko Sipilä: Valheen kasvot
11. Timo Junkkaala - Erkki Kuusanmäki: Suomen tarina - miten suomesta tuli suomi
12. Alivaltiosihteeri: Virallisuus pitkästä ilosta
13. Terttu Autere: Kuolema Eedenissä
14. Jyrki Heino: Kelmit
15. Kalle Isokallio: Lontoon lampaat
16. Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja: Miehen työt
17. Susan Heikkinen: Sketsofrenia: sata suomalaista sketsihahmoa
18. Kai Merilä: Luottotoimittaja - Julkisuutta voi hallita
19. Santtu Luoto: Eppu Normaalin tarina - 40 vuotta tiimalasin santaa
20. Pekka Hyysalo: Fight Back - toinen mahdollisuus
21. Mark Levengood: Vasten aurigon siltaa
22. Olga Temonen: Olgan joulu
23. Jari Tervo: Matriarkka
24. Mikko Aaltonen: JHT - Musta lammas 
25. Mari Koppinen: Jari Sillanpää - Paljaana

Janne

perjantai 4. marraskuuta 2016

Innokasta pikkuväkeä

Syksyn perinteisiin alkaa kuulua se, että eskarit käyvät tutustumassa kirjastoon. Kuluneella viikolla ovat käyneet Ketut, Jänikset ja Oravat. Siilien vierailu siirtyi tulevalle viikolle, joten heidän vuoronsa on vielä tulossa. Mutta on tämäkin ryhmä tainnut käydä kirjastossa jo lainaamassa. Tuttu paikka siis entuudestaan.

Lapsille esitellään sopivan lyhyessä ja kevyessä muodossa kirjaston perusasiat, mm. lainaaminen ja palauttaminen sekä käyttäytymissääntöjä. Sitten tutustutaan lasten osaston tarjontaan. Tässä vaiheessa lapset yleensä ovat jo innokkaana ottamassa kirjoja kainaloon, mutta lainaamisen aika tulee vasta käynnin päätteeksi.

Riehakas tunnelma saadaan rauhoitetuksi pienellä satuhetkellä ja sen jälkeen tulee ehkä se mieluisin osuus. Lapset (ja myös eskarin tädit) saavat askarrella omat tarroilla koristellut kirjanmerkit. Tänä vuonna joillakin taisi olla mielessä, että enempi on parempi, sillä osa sai mahtumaan kirjanmerkkiinsä reilusti yli 20 tarraa. Taisi muutama tarra mennä vähän päällekkäinkin. Riemukasta touhuamista on mukava seurata ja olla apuna tarvittaessa. Hienoja kirjanmerkkejä tuli taas tänä vuonna!

Aki

Ketut

Jänikset

Oravat työn touhussa

Oravat


torstai 3. marraskuuta 2016

Piha

Juuri ennen pakkasia saatiin sitten kirjaston pihaan uusi asfaltti. Nyt alkaa olla tämä työmaa jo viimeistä silausta vaille valmis. Parkkiruudut ja muut viivat maalataan sitten ensi kesän aikana.

Sisäilmaongelmista lähtenyt remontti on näkynyt jo vuoden päivät kirjaston pihalla ja sisätiloissa. Kaikki toimet ovat tähdänneet vain siihen, että kosteus poistuisi rakennuksen alta ja läheisyydestä. Lopputuloksena olisi sitten hyvä ja terve rakennus. Ja sen mitä olen tästä itse ymmärtänyt, niin juuri näin on käynyt. Kellari on kuivunut ja koko talon sisäilma on parantunut. Samalla olemme saaneet hienot uudet portaat, kukkalaatikot ja nyt viimeisenä asfaltin.

Kiitos kaikille tekijöille.

Tässä vielä muutama kuva töiden etenemisestä.

Aki

Aluksi purettiin vanha piippu




Sitten kaadettiin koivuja
 
Töitä on tehty jo varhain aamulla

Kuoppa oli syvä

Kirjasto oli vallihautojen ja maakasojen takana syksyllä 2015

Vanhaa asfalttia otettiin pois, kun kaivanto oli täytetty

Uusia portaita päästiin rakentamaan kesällä 2016
Samalla tulivat uudet kukkalaatikot
Uusi nurmikko laitettiin kasvamaan


Portaista tulikin sitten hienot


Ja tässä ennen ja jälkeen asfaltin