Tänä syksynä vietettiin Turun kirjamessujen 25-vuotisjuhlaa. Teemamaana oli tällä kertaa Ruotsi, ja kotimaisina teema-alueina olivat Saamenmaa ja Kustavi.
Minulla oli mahdollisuus
osallistua lauantaina 3.10.-15 kirjamessuille Merikarvian
opisto-kulttuurilautakunnan ja kirjastoväen järjestäessä matkan Turkuun.
Ystävällisesti he ottivat minut joukkoonsa ja sain nauttia kirjailijoista,
kirjallisuudesta sekä kirjojen tuotteistamisesta.
Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö
rouva Jenni Haukio luotsasi
tapahtumaa jo neljättä kertaa messujen isän Kari J. Kettulan jalanjäljissä.
Myös tasavallan presidentti Sauli
Niinistö nähtiin messuilla.
Suomen dekkariseuran
dekkaritähdet mm. Outi Pakkanen, Reijo Mäki ja Christian Rönnbacka kertoivat
kirjoistaan. Ruotsalaisista dekkaritähdistä mm. Liza Marklund, Håkan Nesser ja
David Lagercrantz olivat haastateltavina syksyn kirjoistaan.
David Lagercrantz astui edesmenneen Stieg Larssonin saappaisiin
jatkamaan Millenium-rikoskirjojen sarjaa dekkarillaan ”Se mikä ei tapa”.
Lagercrantz esiintyi eloisasti haastattelussaan ja sanoi olleensa uskollinen
Larssonin luomalle maailmalle, mutta tuoneensa dekkariin vahvasti myös oman
kädenjälkensä. Larssonin kirjat esimerkiksi ovat väkivaltaisempia kuin
Lagercrantz halusi kirjoittaa. Minäkin
jopa pysyin ns. ”kärryillä” kaiken aikaa englanninkielisessä haastattelussa.
Mielenkiintoista kuultavaa oli
kirjailija Matti Röngän haastattelu
uutuuskirjastaan Eino ja niinpä
kirja tuli mukaani nimikirjoituksella varustettuna isänpäivälahjaksi. Samaten
tuli joululahjaksi lapsille kirjailija Henry
Ahon teos Minivampyyrit ja
sihisevien liskojen saattue omistuskirjoituksella. Henkka esiintyi
ystävällisenä kuten aina ”messuväen” ympäröimänä. Itselleni meinasin ostaa
vielä Lauri Tähkän Hellannupit kaakkoon
– ruokaa rakkaudella –kirjan, mutta
budjetti ei antanut periksi.
Saamelaiskulttuuri oli esillä messuilla voimakkaasti. Saamelaisia
oli hienoa katsella kansallispuvuissaan.
Ulko-alueen laavulla oli saamelaisten käsityöpaja. Kauneutta riitti
maharottoman palio.
Lasten ja nuorten kirjailijoita
kuuntelimme vain lyhyitä hetkiä. Tämä sen vuoksi, että syöräkki piti jossain
välissä. Seurasimme mm. Sinikka ja Tiina
Nopolan haastattelua aiheesta Risto Räppääjä sekä Heinähatun ja
Vilttitossun ihmeellisistä seikkailuista. He kertoivat myös aikaisemmista
teoksistaan sekä uutuuskirjoistaan. Emme myöskään ehtineet kuulla Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun Ihmeellinen
joulu-haastattelua. Väliin jäi myös ”Tiina on aina Tiina” - Anni Polva-palkinnon ehdokkaiden
julkistustilaisuus. Harmittaa!
Aika oli rajallinen ja
paluumatkalle oli lähdettävä Mäkelän Mukavien Matkojen mukana, vaikkakin hienoa
ohjelmaa olisi riittänyt. Mutta jostakin oli luovuttava, ettei tarvinnu kävellä
kotio.
Messuterveisin, Sirpa YK
