perjantai 30. elokuuta 2013

Vieraskieliset kirjat


Tämä blogiteksti pitäisi tietenkin mielellään kirjoittaa muulla kuin suomen kielellä, kun puhutaan vieraskielisen kirjallisuuden tarjonnasta. Mutta mennään nyt näin kotimaisella.

Tekstin ohessa olevat liput kertovat siitä, minkä kielisiä teoksia kirjaston hyllyistä ainakin löytyy. Vieraskielisten joukosta löytyy niin kertomakirjallisuutta kuin tietokirjoja. Romaaneissa on painotettu klassikoita, mutta myös tuoreempaa nykykirjallisuutta löytyy jonkin verran. Tietokirjoissa erityisesti kädentaitoihin (nikkarointi, askastelu, piirtäminen jne.) liittyvää asiaa on hankittu myös englanninkielisinä, mutta muutakin aineistoa löytyy. Kyse on nyt siis muusta kuin pelkästään kieltenopiskeluun tarkoitetusta materiaalista. Yhteensä vieraskieliseksi aineistoksi on Teuvalla luetteloitu noin 3000 teosta.

Tietokirjat ovat luokkansa mukaisessa paikassa suomenkielisten kirjojen seassa, mutta romaanit on sijoiteltu omiksi ryhmiksi.Osa vieraskielisistä kirjoista on sijoitettu varastoon. Lasten osastolla kuvakirjojen tilassa on pieni hylly, jonka päällä on runokoppa. Tässä hyllyssä on lasten vieraskieliset kirjat. Niitä on pääasiassa englanniksi ja ruotsiksi.

Aikuisten vieraskieliset kirjat löytyvät yläkerrasta. Lehtisalin perällä on oikealla ovi aikuisten tietokoneille ja samassa huoneessa ovat myös vieraskieliset romaanit. Osa on alkukielisiä teoksia ja osa on suomalaisten kirjailijoiden kirjoja vieraalle kielelle käännettynä. Joukosta löytyy niin lyhennelmiä kuin aivan alkuperäisen mittaisia teoksia.

Tätä kokoelman osaa ei luonnollisesti täydennetä kovin kiivaalla tahdilla, mutta joka vuosi se karttuu ainakin muutamalla teoksella, viime vuonna poikkeuksellisesti peräti lähes sadalla. Yleensä kyseessä on kirja, josta löytyy myös suomennos, mutta on joukossa niitäkin, joista käännöstä ei ole vielä tehty tai ei ehkä koskaan tehdä. Kirjastolle kannattaa ehdottomasti tehdä hankintaehdotuksia, jos tulee mieleen jokin ulkomaalainen teos, mikä kannattaisi mielestäsi hankkia myös alkukielellä kirjoitettuna. Jokainen ehtotus otetaan harkintaan.

Romaanien ja tietokirjojen lisäksi kirjaston hyllyistä löytyy myös muutamia vieraskielisiä sarjakuvia sekä äänikirjoja. Sarjakuvia on nuorten osastolla ja äänikirjat omassa hyllyssä lainaustiskiä vastapäätä.

Vuonna 2012 vieraskielisiä teoksia lainattiin noin 900 kertaa, kun kokonaislainamäärä oli noin 70 000 kappaletta.On selvää, ettei lainaluku tule olemaan kovin korkea jatkossakaan, mutta jos vieraskieliset kiinnostavat, niin tule katselemaan. Ja kerro kaverillekin.

Aki
 




maanantai 26. elokuuta 2013

Poistot

Aina silloin tällöin asiakkaat kysyvät, miksi joku kirja on poistettu kirjaston kokoelmista. Tänäkin vuonna poistokirjamyynnin yhteydessä näitä kysymyksiä kuului.

Tässä muutama syy ja perustelu ilman mitään tärkeysjärjestystä.

1. Kirjaa ei ole enää lainattu.
Riippuu tietenkin teoksesta ja kirjastosta, kuinka pitkä aika riittää poistoperusteeksi. Osa teoksista on ns. klassikoita, joita ei poisteta vaikka niitä ei olisi lainattu vuosikymmeniin. Mutta joidenkin kirjojen osalta muutama vuosi riittää jo kertomaan sen, ettei sitä enää kaivata.

2. Kirja on korjaamattoman huonossa kunnossa lainaukseen.
Joskus kirja vain ei enää kestä sitä, että sitä luetaan ja luetaan. Suosittuja ja loppuunmyytyjä kirjoja yritetään aina tarvittaessa korjata, mutta silläkin on rajansa. "Irtolehtipainosta" ei kannata tekohengittää turhaan, jos sivut eivät suostu enää pysymään kiinni kansissa.

3. Kirjassa on vanhentunutta tietoa. (Ja siitä on saatavilla uusittu painos.)
Vanhentuneen tiedon tarjoaminen asiakkaille on hieman kaksipiippuinen juttu. Teoksen tietojen hyödyntäminen on aina asiakkaan vastuulla, mutta kirjaston tehtävä on tarjota ajanmukaista tietoa. Eli jos kirjan sisältö ei ole enää paikkansapitävää, niin se tulisi päivittää. Jos uusittua painosta ei ole saatavilla, niin usein se tuorein esitys jätetään edelleen hyllyyn, vaikka osa tiedoista olisi vanhentunutta. Kun kirjan sisällöstä suurempi osa alkaa olla vanhentunutta, voidaan kirja poistaa, vaikkei uudempaa tietoa olisikaan tarjolla. Tämä ongelma koskee yleensä lakikirjoja sekä sairaudenhoitoon ja lääkkeisiin liittyviä kirjoja.

4. Kirjastolla on useita kappaleita samaa kirjaa
Suosikkeja pyritään hankkimaan mahdollisuuksien mukaan useita kappaleita, jotta varausjonot olisivat kohtuullisen lyhyitä. Teuvalla tämä tarkoittaa yleensä 2-4 nidettä. Kun suurin kysyntä laantuu, on turhaa pitää kokoelmissa useita kirjoja, kun yksikin riittää. Tällöin ylimääräiset poistetaan. Joskus näin käy jo muutaman vuoden kuluessa kirjan julkaisusta. Poistokirjojen joukossa voi siis olla tuoreitakin opuksia.

Poistoja tehtäessä mietitään näitä kysymyksiä ja aina päätöksen tekeminen ei ole helppoa. Kaikilla meillä on omia mielipiteitä siitä, mikä tulisi säilyttää ja mikä ei. Yleinen linja on kuitenkin selvä ja kaikki ymmärtävät, että poistoja on tehtävä. Suurin osa poistettavista kirjoista päätyy myyntiin, mutta esimerkiksi selvästi vanhentuneita lakikirjoja ei myydä, vaan ne menevät paperinkeräykseen.

Kirjaston ylläpitäminen on kiertokulkua. Kun uutta hankitaan, pitää vanhaa poistaa. Kirjasto ei ole arkisto. Suositus on, että poistot olisivat 8 % kokoelmasta. Teuvalla tämä tarkoittaa runsasta 6000 teosta joka vuosi. Se on valtava määrä ja siihen pyritään, mutta ei aina päästä. Käytännössä suurin osa poistoista on kirjoja, vaikka muutakin aineistoa voidaan poistaa samoin perustein.

Fyysiset tilatkin antavat käytännön rajat kokoelmalle. Kaikkea ei voi, eikä tulekaan säilyttää kirjaston omissa hyllyissa. Siksi on olemassa esimerkiksi kirjastokimpat (kuten Krannit). Viimeisenä "lukkona" toimii kaikkien Suomen kirjastojen tuki ja turva, Varastokirjasto Kuopiossa, jonne voi lähettää omista kokoelmista poistettuja kirjoja, jos niitä ei missään muualla enää ole. Kimppaa ja Varastokirjastoa voi pitää oman kirjaston kokoelmien jatkeena. Näitä kannattaa asiakkaiden ja kirjastojen hyödyntää aktiivisesti.

Aki

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Syksyn uutuudet

Pian on käsillä se aika, kun syksyn uutuuskirjat ilmestyvät. Suurin ruuhka osuu syys-lokakuulle ja silloin kirjastollekin saapuu useampi pahvilaatikollinen kirjoja joka viikko. Mukana on myös aina silloin tällöin uutta musiikkia sekä tuoreita elokuvia.

Kun uutuudet saapuvat, pyrimme käsittelemään ne mahdollisimman nopeasti. Erityisesti ne, joihin on varauksia. Nykyään luettelointitiedot saadaan pääosin ostopalveluna, joten joskus uutuuskirjan hyllyyn pääsy ei ole kirjaston henkilökunnasta kiinni vaan palvelun tuottajasta. Mutta melko nopeasti tiedot kuitenkin tulevat, eivätkä suurimpien kustantajien teokset seiso työhuoneen kärryssä kovin pitkään. Kokonaisuutena tämä järjestelmä on kuitenkin paljon tehokkaampi kuin se, että kirjaston väki itse luetteloisi kaiken alusta alkaen. Sen huomaa siitä, että viimeisenä luettelointia odottavat aina ne teokset, joihin tietoja ei ole saatavilla ostettuna.

Muistathan, että Teuvalla on ainakin vielä maksuton varaus ja varauksen voi tehdä jo hankinnassa olevaan teokseen. Näin satunnaisella tarkistuksella näyttää siltä, että uutuuksien varausjonot ovat vielä Teuvan osalta aika lyhyet. Helpoimmin varauksen tekee osoitteessa www.krannit.net, jos on hankkinut itselleen verkkokirjastotunnukset. Jos niitä ei ole, niin nehän saa kätevästi kirjaston neuvonnasta.

Uutuuksia odotellessa...

Aki

torstai 15. elokuuta 2013

Käsikirjasto

Teuvan kirjastosta löytyy vielä vanha ja perinteinen käsikirjasto. Siis paikka, jossa on kirjallisuutta, jota ei käytännössä lainata kotiin, vaan sitä luetaan lähtökohtaisesti kirjastossa.

Käsikirjaston perusajatus on, että sen sisältämä aineisto ja tieto ovat käytettävissä aina, kun kirjasto on avoinna. Käytännössä nämä teokset ovat ajantasaisia hakuteoksia, tietosanakirjoja sekä laajoja yleisesityksiä tietystä aiheesta. Tällaiset kirjat ovat yleensä niin kookkaita, että senkään vuoksi ne eivät ole kovin käteviä kotiin lainattavaksi. Näin siis ainakin joskus ennen...

Nykyään käsikirjastot ovat vähitellen katoamassa kirjastoista ja osassa näin on jo käynyt. Vähintään niitä on supistettu huomattavasti. Teuvallakin käsikirjaston kokoelma on ollut melko kattava, kuin kirjasto minikoossa. Mutta aikaa myöden sen käyttö on vähentynyt lähes olemattomaksi ja tämä fakta pakottaa muutokseen. Pari syytä vähäiseen käyttöön tulee heti mieleen.

1. Käsikirjaston heikko sijainti yläkerran perimmäisessä nurkassa, näin ulko-ovelta ajateltuna ainakin. Sinne ei kukaan tule sattumalta, vaan tarkoituksella. Käsikirjaston ei tietenkään tule ollakaan mikään kohtaamispaikka, vaan rauhallinen lukutila, mutta kävijöiden vähyydestä voi myös päätellä, että sinne ei ole ollut asiaa. Katso kohta 2.
2. Tiedonvälityksen räjähdysmäinen lisääntyminen internetin tultua käytännössä kaikkien yleiseen käyttöön on vienyt pohjan pois vanhalta käsikirjastolta. Nimenomaan ajantasaisen tietosanakirjamaisen tiedon hakemisessa  käsikirjasto ei voi kilpailla Googlen tai ylipäänsä netin kanssa. Jos nyt pitää vaikka pikaisesti selvittää millainen on bakteeri, niin alle sekunnissa Google antaa puoli miljoonaa osumaa. Siinä ajassa ei ole päässyt edes tuolilta ylös, saati että olisi ehtinyt kirjastolle asti ja löytänyt bakteerin tietosanakirjasta. Sitä paitsi, kirjaston kirjassa saataa olla jo vanhentunutta tietoa eikä kirjasto ole aina auki.

Miksi Teuvalla sitten on vielä käsikirjasto, kun se on niin auttamattoman kankea eikä sinne edes pääse aina, kuten Googleen?

Käsikirjasto voi olla toisenlaisen tiedon paikka, kuin vain pikaisen tiedon lähde. Sen vahvuus voi olla juuri siinä, että se on rauhallinen ja hidas. Tietosanakirjat ovat menneisyyttä, eikä niiden perään kannata haikailla. Mutta tietoa kirjoihin kannattaa edelleen painaa, siitä olen varma. Käsikirjastoon voimme edelleen sijoittaa suurteokset, jotka kertovat suhteellisen ajattomasti, monipuolisesti ja ennen kaikkea luotettavasti aiheestaan ja ilman välitöntä vaaraa, että kirjan tieto on huomenna jo vanhaa tai jopa väärää. Tässä suhteessa oikeus- ja lääketieteeseen liittyvät kirjat ovat hankalia, mutta mm. taide ja historia ovat kiitollisempia teemoja. Tutkimus tuo totta kai aina uutta aiheeseen kuin aiheeseen, mutta perusteokset pitävät pintansa melko hyvin. Näitä suurteoksia tuskin kukaan enää hankkii kotiinsa, kuten tehtiin vielä muutama vuosikymmen sitten. Mutta kirjastossa ja nimenomaan käsikirjastossa voi olla niille sopiva paikka. Edelleenkään isot kirjat eivät ole omiaan kotiin kannettaviksi, vaan niitä on mukavampi selata ja lukea kirjaston rauhallisessa ympäristössä.

Kirjaston tehtävä on seuloa käsikirjaston hyllyihin juuri ne teokset, jotka sinne aiheensa puolesta sopivat ja jotka ovat laadullisesti paikkansa kokoelmassa ansainneet. Tätä työtä teemme parhaillaan. Jatkossa käsikirjasto on varmasti pienempi kuin ennen, mutta toivottavasti se laadukkaan sisältönsä ansiosta löytää vielä käyttäjäkuntansa. Voin nimittäin  melkein luvata, että Teuvan kirjaston käsikirjastosta löytyy sellaistakin aineistoa, jota ei löydy Googlettamalla.

Aki

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kirjoista ja kirjoittamisesta II


Kuten niin monta kertaa aiemmin, kyllästyin kirjaan. Sadan vuoden yksinäisyys menee nyt siis hyllyyn odottamaan parempia aikoja. Luultavasti otan sen mukaan, kun menen syyskuussa lomalle Thaimaahan. Ehkä sen lukemiseen ei mene sataa vuotta.

Kun laitoin kirjan sivuun, aloitin tietysti heti toisen kirjan lukemisen. Luin Winston Groomin kirjoittaman Forrest Gumpin. Tämä oli sikäli mielenkiintoinen kirja lukea, että olen nähnyt elokuvan ainakin viisi kertaa. Mielestäni elokuva on mainio. Kirja on kuitenkin parempi, kuten yleensä. Oli aika yllättävää huomata, miten vähän asioita oli otettu kirjasta elokuvaan ja miten paljon keksitty lisää. Olen sitä mieltä, että elokuvaan olisi kannattanut ottaa enemmänkin tapahtumia kirjasta. Ainakin siitä olisi tullut siten hauskempi.

Olen jonkinasteinen kirjafriikki. Viikon aikana olen ostanut kymmenkunta kirjaa. Ennestään hyllyssäni on monta sataa teosta, joita en ole vielä lukenut ja varmasti reilusti yli tuhat, jotka olen. Kirjoja ilmestyy liian paljon ja minulla on liian vähän aikaa. Joskus vielä omistan niin ison asunnon, että voin tehdä yhdestä huoneesta kirjaston ja työhuoneen yhdistelmän. Ovatpahan ainakin kirjat jo valmiina. Ei tarvita enää kuin asunto.

Kirjoitusrintamalla kaikki menee juuri niin kuin olen suunnitellutkin. Romaanin korjailu etenee aikataulussa. Kahdesta käsikirjoituksesta odottelen vastauksia kustantamoilta. Sain valmiiksi kauhukokoelman, jota kirjoitan yhdessä ystäväni kanssa. Toki novellit täytyy vielä korjata ja parannella, mutta sen aika on joskus loka-marraskuussa. Lastenkirjaprojekti on jännittävässä vaiheessa. Huomenna saan sen lähetettyä eteenpäin. Toivottavasti siitä pidetään. Tähän projektiin kuuluu Teuvan kirjasto hyvin olennaisena osana, mutta siitä kerron lisää sitten, kun kerrottavaa on.

Seuraava romaani kummittelee mielessäni sitä enemmän mitä lähemmäksi sen aloittaminen tulee. Henkilöhahmot pyörivät mielessä. Joka päivä keksin jonkun uuden kohdan tai tilanteen tarinaan. Näen unia romaanin henkilöhahmojen silmin. Tämä on normaalia ennen uuden kirjan aloittamista. On vaikea pitää näitä ajatuksia taka-alalla. Ne yrittävät väkisin tulla esiin ja siirtyä nyt työn alla oleviin kirjoituksiin. Onneksi ei ole enää kauan, kun saa aloittaa. Tiedän tasan tarkkaan mistä tulen lähtemään liikkeelle. Sitä en tiedä, mihin tarina tulee päättymään ja juuri se on parasta kirjoittamisessa.

Henry Aho

perjantai 2. elokuuta 2013

Kirjoista ja kirjoittamisesta



Pyydän anteeksi tekstin tasoa jo tässä vaiheessa. En ole kovinkaan hyvä blogikirjoittaja. Sen lisäksi olen laiska. Minulla on omakin blogi, jota en ole päivittänyt aikoihin. On vaikea löytää aikaa kirjoittamiseen, tai keksiä, mitä sellaista sanottavaa minulla olisi, joka kiinnostaisi ketään. Aki kysyi voisinko kirjoittaa tänne jotain ja lupasin yrittää. Kirjoitetaan siis jostain sellaisesta mistä tiedän edes jotain, kirjoittamisesta.


Itse asiassa tämä ensimmäinen kirjoitus on vain ikään kuin päänavaus. Ajattelin, että voisin päivittää tänne kuulumisiani sitten, kun aloitan uuden kirjoitusprojektin. Näillä näkymin sen aika on lokakuussa. Silloin kerron vaihe vaiheelta missä mennään ja miten kirja syntyy. Tällä hetkellä käyn kolmatta kertaa erästä romaanikäsikirjoitusta läpi. Korjailen ja parantelen lauserakenteita ja muita sen sellaisia juttuja. Tämä on kaikkein kamalin vaihe kirjoittamisessa. Sen vuoksi en ala siitä kertomaan. Joku, joka tätä lukee ja ajattelee ehkä kirjoittavansa joskus jotain, saattaisi hylätä koko idean, jos kertoisin tämän vaiheen kauheuksista. Olen siis vielä tässä vaiheessa hiljaa. Palaan asiaan sitten, kun alan luomaan uutta. 

Koska nyt on kysymys kirjaston blogista, niin ehkä on paikallaan puhua myös kirjoista joita luen. Luen nykyään hävettävän vähän. Aika ei yksinkertaisesti riitä. Omaan kirjoittamiseen ja päivätyöhön kuluu liian paljon aikaa. Tällä ikää pitää ehtiä nukkuakin. Enää ei riitä yöuniksi, että tuijottaa muutaman minuutin hämärään nurkkaan. Yritän toki lukea sen mitä ehdin. Tämän vuoden aikana olen lukenut noin 20 kirjaa, joka on paljon vähemmän mitä tahtoisin.
 
Tällä hetkellä luen Gabriel Garcia Marquezsin Sadan vuoden yksinäisyyttä. Kirjaa ei voi suositella kuin sellaisille, jotka ovat lukeneet suhteellisen paljon. Kieli on suhteellisen helppoa, mutta kirjoitusasu on vaativa. Kappalejakoja ei juuri ole ja juuri se tekee lukemisesta vaikeaa. Itse tarina on mielenkiintoinen. Se kertoo kuvitteellisesta Macandon kylästä ja erään suvun vaiheista. Kylä on eräänlainen utopia, hiukan kuten Shangri La. Enempää en oikein osaa kertoa, sillä olen vasta sivulla 160 J. Toivottavasti saan kirjan luettua viimeistään lomalla, johon ei onneksi ole enää kuin kuukausi aikaa.


Tästä siis lähdetään. Yritän parantaa näiden kirjoitusten tasoa sitä mukaa, kun edetään. Kerron myöhemmin lisää pääasiassa omista kirjoituksistani sitä mukaa, kun ja jos jotain kerrottavaa on. Eipä muuta kuin lukekaa paljon ja erilaisia kirjoja. Ehkä saatte joskus kipinän ottaa kynän käteen tai laittaa tekstinkäsittelyn auki. Tuijotatte tyhjää pohjaa, teette ensimmäiset merkit ja luotte uuden maailman, sana kerrallaan.

Henry Aho

Vieraskynä

Teuvan kirjaston blogia alkaa päivittää oman väen lisäksi myös vieraskynä. Ensimmäiseksi vieraskynäksi olemme saaneet teuvalaisen kirjailijan Henry Ahon, joka tulee toistaiseksi olemaan vakituinen vierailija.

Aki

torstai 1. elokuuta 2013

Poistokirjat kävivät kaupaksi

Keskiviikkona heinäkuun viimeisenä päivänä kirjaston pihalla oli jälleen kuhinaa, kun järjestettiin Teuvan kirjaston perinteinen poistokirjojen myyntirysäys. Väkeä oli paikalla jo hyvissä ajoin suorastaan kädet syyhyten. Kirjalaatikoita kannettiin kirjaimellisesti hiestä märkänä, jotta kaikki myytävät opukset saataisiin esille mahdollisimman pian. Jossain vaiheessa tuli mieleen, että miksei mukana ollut vaihtopaitaa... Onneksi oltiin ulkona.
Kauppa kävi mainiosti ja asiakkaat löysivät kuka mitäkin. Lasten kuvakirjat menivät heti kättelyssä ja iltapäivällä jouduttiin niiden osalta myymään jo "ei-oota". Tänäkään vuonna ihan kaikki kirjat eivät kuitenkaan loppuneet myyntipäivänä, joten edellisten vuosien tapaan kirjoja on vielä jonkin aikaa myynnissä samaan halpaan hintaan kirjaston sisällä nuorten puolella.
Kävipä päivän aika sellainenkin kommellus, että viimeiset viisi kirjalaatikkoa unohtuivat hissiin kaikessa tohinassa, eivätkä koskaan päätyneet myyniin. Niinpä nyt myynnissä olevissa kirjoissa on vielä sellaisiakin, jotka eivät ole olleet keskiviikkona tarjonnassa. Tulkaahan vielä penkomaan.

Kiitos kaikille osallistuneille leppoisasta tunnelmasta.

Aki