keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Kirjaston vuosi 2017

Alkuvuodesta kerätään aina edellisen vuoden tilastotietoja alalla kuin alalla. Pian julkaistavista valtakunnallisista kirjastotilastoista näkee sen mitä valtion kannalta halutaan seurata, mutta omista tilastoista voi nähdä vielä tarkemmin missä mennään. Tässä muutama nosto siitä, miten vuosi 2017 meni Teuvan kirjaston osalta.

Vaikka Teuvan asukasluku laskee ja kunnalla on ollut talousvaikeuksia – ja nämä näkyvät tietenkin myös kirjastolla monella tavalla – niin on niitäkin asioita, jotka ovat paremmin kuin vuonna 2016.

Lasten kirjallisuuden lainat ovat nousussa ja se on hieno juttu. Koska virallisissa tilastoissa nousua näkyy tietokirjoissa, mutta kaunokirjallisuudessa laskua, niin tämä vaatii hieman taustojen avaamista. Kirjastotilaston "lasten kirjallisuus" sisältää kaiken muun kuin aikuisten kirjallisuuden. Eli Teuvan kirjastosta siinä on mukana lasten lisäksi myös nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuus ja tämä nuorten osuus painaa lainalukuja alaspäin. Kokonaisuudessaan virallisen tilaston lukujen mukaan lasten ja nuorten lainaus on laskussa noin -2 %, mutta oman tilastoinnin mukaan varsinaisen lasten osaston kirjallisuus (sekä kauno että tieto yhdessä) on nousussa 4,5 %. Nuorten lukemisenedistämisen kanssa riittää siis töitä.

Dekkareita ja muita kirjoja palautuskärryssä.
Aikuisten osastolla dekkarien lainat ovat nousussa lähes 4,5 %, vaikka muuten aikuisten kirjoja lainataan vähemmän. Dekkarien suosio ei siis tunnu laantuvan.

Fyysisiä käyntejä kirjastossa oli 8,5 % enemmän, vajaa 31000 käyntiä. Vastaavasti lainaajia eli kirjastokorttia edes kerran vuoden aikana käyttäneitä oli noin 8,5 % vähemmän. Teuvalaisia lainaajia oli viime vuonna runsaat 1500 henkilöä eli vajaa kolmannes kunnan asukasmäärästä. Potentiaalia siis olisi saada lisää kirjastonkäyttäjiä. Koko valtakunnassa kirjastoa käyttää hieman yli kolmannes kansalaisista, joten sikäli tilanne lähellä keskiarvoa.

Lainaus kokonaisuutena on laskussa, tosin siihen vaikutti osaltaan Eepos-kirjastojen aloittamisesta johtunut kahden viikon ja syysloman yhden viikon sulkuaika. Trendi on kaikesta huolimatta loivasti alaspäin. Sen kääntäminen vaatii työtä ja riittäviä resursseja. Moni ei koe kirjastoa arjessaan kovin läheiseksi toimijaksi ja osaksi se voi johtua siitäkin, ettei kaikilla kuitenkaan ole ihan tarkkaa käsitystä siitä, mitä kaikkea kirjojen lisäksi kirjastosta voi saada. Sekin voi vielä tänä päivänä tulla yllätyksenä, että kirjastosta voi lainata esimerkiksi elokuvia. Tiedotusta ja viestintää tarvitaan edelleen.

E-aineistoista on puhuttu paljon. Toki Eepoksen myötä esimerkiksi e-kirjojen tarjonta on lisääntynyt kovasti ja sitä myöten myös lainaus, ainakin tilastollisesti. Prosenteissa lainaus on lisääntynyt 560 %, mutta kun absoluuttisissa luvuissa lisäys on 33:sta 217:ään, niin voidaan todeta, että e-kirjat ovat vielä Teuvalla vahvasti marginaalissa. Etenkin, kun tilastoivat luvut lasketaan koko Eepos-kimpan yhteisestä lainausluvusta kuntien asukasluvun suhteessa. Ihan todellista tilannetta emme siis tiedä Teuvan osalta.

Määrärahojen vähennys näkyy suoraan hyllyissä. Linja on, että kirjojen ostoon vähennykset vaikuttaisivat mahdollisimman vähän, mutta kyllä se näkyi niidenkin hankinnassa. Vuonna 2017 ostettiin 138 kirjaa vähemmän kuin edellisenä, siinä on pudotusta -5,5 %. Tämäkin trendi jatkuu.

Käyttäjäkoulutuksia, joihin kuuluu mm. kirjavinkkausta kouluilla ja kirjastonkäytön opetus, oli tuplasti enemmän ja niihin osallistui lähes 600 lasta ja nuorta, tässäkin lisäystä lähes 50 %. Tämä oli poikkeusvuosi. Emme pysty ainakaan vinkkausten osalta samaan tänä vuonna, mutta pyrimme pitämään minimitason sillä henkilöstömäärällä mitä meillä on käytettävissä.

Aki

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Omatoimikirjasto

Tässä hieman katsausta yhteen johtajan työpöydällä olevaan asiaan. Hyvinvointivaliokunta antoi tehtäväksi viime syksynä selvittää erilaisia vaihtoehtoja siitä, miten Teuvan kirjasto voitaisiin muuttaa omatoimikirjastoksi.

Heti alkuun selvennys, että omatoimikirjasto ei tarkoita sitä, että kirjasto muuttuisi ns. kylmäasemaksi, jossa ei olisi yhtään ihmistä töissä. Itse asiassa omatoimikirjasto lisää henkilökunnan tarvetta. Kirjaston käyttö voi lisääntyä runsaastikin mikä tuo lisää aivan fyysistä työtä, ja mm. tarve asiakkaiden opastamiseen lisääntyy. Omatoimikirjasto tarkoittaa pelkistetysti sitä, että aukioloaikaa lisätään ns. palveluajan päälle sekä aamusta että illasta. Palveluaikana henkilökunta on paikalla kuten ennenkin ja antaa henkilökohtaista palvelua sekä tekee muita kirjastoammatillisia töitä, kuten kokoelmatyötä tai kouluyhteistyötä. Silloin kun henkilökuntaa ei ole paikalla, kirjastoon tuleva asiakas toimii omatoimisesti automaatilla, eli palauttaa ja lainaa itse. Jatketun arkiaukioloajan lisäksi omatoimikirjasto mahdollistaisi viikonloppuaukioloajan.

Asia ei tietenkään ole näin yksikertainen, että aukioloaika vain lisääntyisi, vaan omatoimisuus herättää monenlaisia kysymyksiä. Paljonko sen rakentaminen maksaa, miten turvallisuusasiat otetaan huomioon, mitä se tarkoittaa henkilökunnan osalta, entä asiakkaiden jne. jne.

Korostan, että mitään päätöstä asiasta ei ole, vaan tässä vaiheessa selvitetään kustannus- ja muita vaikutuksia hyvin monelta kantilta. Omatoimikirjastoja on toteutettu hyvin eri tasoisina ja eri kustannuksilla, joten vaihtoehtoja on. Asian tiimoilta olen käynyt varta vasten tutustumassa Kuortaneen omatoimikirjastoon ja viimeisen parin kolmen vuoden aikana asiasta on kertynyt tietoa monesta suunnasta. Se on kuitenkin selvää, että muutos olisi iso monessa suhteessa.

Vaikka kokemuksia voi ja on hyvä kerätä muualta, niin oma paikallinen rakennus on kuitenkin aina yksilö ja ratkaisut on tehtävä sen mukaan. Toiset talot soveltuvat helpommin muokattavaksi kuin toiset. Lisäksi asiakas- ja henkilökunta on pidettävä aina mielessä, kun selvitellään tämän kokoluokan asioita.

Tämän vuoden syksyllä päätöksen aika tulee eteen - suuntaan tai toiseen.

Aki