perjantai 29. heinäkuuta 2016

Leikki vai ruutuaika?




Lapsilla on nukkeleikki meneillään. Kesken leikin heidän silmiinsä osuu olohuoneen pöydällä lojuva DVD-levy.
-Hei, kattotaanko tää video?
-Kattotahan vain.
-Täs on K 7. Kuinka vanhoja nää tytöt (nuket) olis?
-Ne on kumpikin 3- vuotiaita. Ne ei saa kattua.
-Laitetahan ne siksi aikaa päikkäreille kun me kattotahan tätä.
-Joo, hyvä idea!

Tämä vuoropuhelu on palanen tosielämästä ja herättää mielessäni kahdenlaisia ajatuksia. Positiivista on, että lapset ymmärsivät ja huomioivat ikärajan merkityksen ja olivat leikeissään vastuullisia vanhempia. Nuket laitettiin vaunuihin nukkumaan ja DVD pyörimään. Uskallammeko tunnustaa, että meille vanhemmillekin on joskus haasteellista valvoa mitä lapsi katsoo televisiosta ja mikä ikäraja tv-ohjelmilla on. Jos televisio on auki pitkin iltaa, sieltä saattaa tulla lapsen korville ja silmille sopimatontakin ohjelmaa. Molempien vanhempien yhteinen linja ja selkeät säännöt ovat kullanarvoisia. Välillä on syytä pysähtyä arjen kiireiden keskellä miettimään, millä tolalla nämä asiat ovat meillä. Mitä lapsemme katsovat ja näkevät? 

Kirjastossa meillä on selkeät säännöt. Jos lapsi, vaikkapa epähuomiossa, aikoo lainata aikuisille tai nuorille tarkoitetun elokuvan, niin kirjastojärjestelmämme huomauttaa siitä. Henkilökunnan tehtäväksi jää kertoa, että ikäraja ei täyty ja näin ollen emme voi elokuvaa hänelle lainata. Lisää tietoa ikärajoista löytyy osoitteesta www.ikarajat.fi.

Negatiivisena seikkana tässä vuoropuhelussa on leikin keskeytyminen. Harmillista, että hyvä, kehittävä leikki jäi kesken television katselun takia. Kuinka usein jopa aikuisellekin käy niin, että televisio vie voiton muulta tekemiseltä. Sanotaan, että koululaisen ruutuaika saisi olla enintään 2 tuntia päivässä. Ja mitä nuorempi lapsi, sitä vähemmän. Tähän lasketaan mukaan tv:n katselun lisäksi myös pelaaminen konsoleilla tai puhelimella ja tietokoneen ääressä vietetty aika. Kuinka helposti tuo saattaakaan ylittyä! Ikärajojen seuranta tuntuu lastenleikiltä verrattuna ruutuajan seuraamiseen. Miksi televisio on helpompi avata kuin sulkea? Tätä jään pohtimaan ja heitän teille haasteen pohtia hetken samaa. 

Nuket heräävät sopivasti päiväunilta elokuvan loppuessa ja onneksi leikki jatkuu…

T. Kesätuuraaja Heli

torstai 28. heinäkuuta 2016

Poistokirjamyynti lähestyy

Viikon päästä keskiviikkona 3.8. klo 12 alkaen on kirjastolla jälleen normaalia kovempi ryysis, kun kirjoista kiinnostuneet ihmiset tulevat penkomaan laatikoita Elolystien poistokirjamyyntiin. Vaikka sääennuste on tällä hetkellä hieman kostea (katso kuva), niin sadekaan ei haittaa menoa, sillä viime vuoden tapaan käytössä on Teuvan Pallolta vuokrattu teltta, jossa säilyvät kuivina niin kirjat kuin ihmiset. Sitä paitsi, viikon päästä sää voi olla ennusteesta huolimatta ihan mitä tahansa (paitsi ei ehkä lumisadetta), joten odotellaan ja katsellaan...

Ilmatieteenlaitoksen sääennuste keskiviikolle 3.8.

Kuten ehkä Tejukasta joku on voinut lukea, on kirjastolla kesäisin melko hiljaista. Se on toisaalta hyvää aikaa käydä kokoelmia läpi oikein tiukalla kammalla. Sitä myöten sitä poistettavaa aineistoa sitten löytyy ja päätyy myytäväksi. Tänäkin vuonna olemme ahkeroineet ja kirjapinot varastohyllyillä senkuin vain kasvavat.

Poistettuja kirjoja odottamassa myyntiä.

Toukokuussa järjestimme "ylimääräisen" poistomyynnin, jotta emme aivan hukkuisi poistettujen kirjojen alle. Silloin menikin ihan mukavasti tavaraa kaupaksi. Kaikki se mikä ei mennyt on nyt vielä uudestaan tarjolla. Emme kuitenkaan laittaneet kaikkea mahdollista keväällä myyntiin. Esimerkiksi lastenkirjat ja sarjakuvat säästimme Elolystien myyntipäivään. Ne menevät varmasti kuin kuumille kiville, mutta jottei kaikki menisi heti, niin tuomme tätäkin aineistoa myyntipöydille tasaisesti päivän aikana, jotta myöhemminkin paikalle pääsevät voivat ostaa lastenkirjoja.

Aki

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Ikimuistoinen kesätyö kirjastolla

Viimeisen kolmen vuoden aikana olen viettänyt kesäni erilaisten kesätyötehtävien merkeissä. Ne ovat olleet kaikki hyvin erilaisia, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna todella mukavia ja opettavaisia kokemuksia. Kun kuulin pääseväni kirjastoon kesäksi töihin, minua ensin vähän jännitti. Kuvittelin, että aluksi kaikki olisi hirveän vaikeaa ja monimutkaista. Luulin, että kirjastonhoitajan työ olisi liian haastavaa kokemattomalle, pienelle, täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevalle tytölle. Parin ensimmäisen päivän jälkeen kuitenkin huomasin, että täähän on ihan mun juttu!

Viiden viikon aikana opin hyvin talon tavoille ja tuntemaan vakioasiakkaat. Työskentely tiskillä ja muut päivän askareet alkoivat tuntua rutiinilta jo ensimmäisen viikon jälkeen. Myös työkaverit tulivat hyvin tutuiksi ja ottivat minut heti mukaan porukkaansa. Hyllyjen välissä kirjojen järjestyskin tuli melko tutuksi, ja välillä huomasin menettäneeni ajantajun kokonaan niitä selatessani. 

Kesätyön tehtävä on mielestäni antaa kuva erilaisista uramahdollisuuksista ja ennen kaikkea opettaa uusia asioita. Näin ennen viimeistä lukiovuottani kesätyö kirjastolla sai minut todella miettimään mikä minua kiinnostaa, missä olen hyvä ja mitä haluaisin tulevaisuudessa opiskella. Esimerkiksi kirjallisuus on alkanut kiinnostaa minua yhä enemmän. Lisäksi opin paljon kaikkea uutta. Muunmuassa sen, että puolet keski-ikäisistä naisista lukee joko Enni Mustosta tai Anneli Kivelää, että lähes jokaisessa dekkarissa ratkaistaan murhamysteerejä ja että kaikki asiakkaat eivät aina kuule pientä piipittävää ääntäni. Huomasin myös sen, että kirjastolle tulee viikottain läjäpäin uusia kirjoja (jopa hiljaiseen kesäaikaan) ja ettei kirjaston varasto olekaan niin pelottava paikka, vaikka siellä onkin pelottava kokoelma käsinukkeja kiiluvine silmineen. Paras opetus täällä on ollut kuitenkin se, että kaiken oppii tekemällä. Jos jokin ei onnistu täydellisesti ensimmäisellä kerralla, niin vähintään toisella tai kolmannella kerralla se sujuu jo paljon paremmin.

Pakko myöntää, etten ole teinivuosinani aina ollut kauhean ahkera lukemisen suhteen. Kirjastossa tuli käytyä lähinnä nuotteja lainaamassa, joskus tarttui muutama romaani matkaan. Nyt vietettyäni kirjastolla lähes koko kesän, olen innostunut lukemisesta  totisesti. Koko ajan tekisi vain mieli etsiä uutta luettavaa, mutta aika ei tahdo millään riittää. Varsinkaan nyt kun pitäisi olla psykologian ja ruotsin kirjat kädessä pänttäämässä syksyn ylioppilaskirjoituksia varten. Olen alkanut miettiä, että teenkö tässä karhun palvelun itselleni, kun olen jatkuvasti lainaamassa tai varaamassa uutta luettavaa ja koulukirjat vain pölyttyvät pöydällä. 

Olen kuitenkin ollut hyvin onnellinen tästä kaikesta. Työ kirjastolla on ollut todella mukavaa ja antoisaa. Ehkä tulee tätä paikkaa jopa vähän ikävä. Vaikkakin tässä tämä rakennus on ja pysyy, vieläpä lähellä omaa kotitaloani. Ikävä tulee tätä iloista ilmapiiriä, ihania työntekijöitä, tavallista pidemmäksi venähtäneitä kahvitaukoja ja kirjaston asiakkaita. Viivakoodinlukijan piipitystä, kirjojen muovitusta, aamuvuoroja ja sitä, kuinka sai välillä katsoa ikkunasta kun porukka kävi metsästämässä pokemoneja läheiseltä poke stopilta.


Lämmin kiitos ja aurinkoista kesää!
- Lotta -

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Vähän lainattua 4: Varastoaineisto

Päätin tutkia minkälaista mielenkiintoista kirjallisuutta löytyy kirjaston varastosta. Vaikka teemana onkin "vähän lainattua". Tällä kertaa ei kuitenkaan ollut tarkoitus etsiä vähiten lainattua varastoaineistoa, vaan varastoa tutkiessani valitsin tavallaan mielenkiintoisimmat päältä. Ajatuksena oli tuoda varastossa olevaa kirjallisuutta paremmin esille. Toivottavasti listalta löytyy mielenkiintoisia lainattavia kirjoja.

Kertomakirjallisuus

01. Erkki Kärkkäinen: Sotahäät
02. Aimo Ojanen: Ketä vaara vaanii
03. Raimo J. Kinnunen: Mutson mies
04. Santeri Ingman: Tuomas Piispa
05. Raine Mäkinen: Lintumies ja miljonäärin tytär
06. Veijo Meri: Tukikohta
07. Ilmari Kianto: Pyhä viha
08. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen: Pohjanpiltti
09. Santeri Alkio: Jaakko Jaakonpoika
10. Rauno Vääräniemi: Korvikeautojen koeajot
11. Kalevi Silvola: Silonvuoren yli
12. Heikki Reivilä: Toinen Runeberg
13. Kallle Päätalo: Vikke Nilon tarina
14. Raija Siekkinen: Kalliisti ostetut päivät
15. Arvid Järnefelt: Veljekset
16. Pentti Holappa: Kaksi kirjailijaa
17. Jari Tervo: Rautapää
18. Juha Seppälä: Yhtiökumppanit
19. Veli Miettinen: Pyöriköön jos pyörii
20. Simo Hämäläinen: Nauravien ihmisten kylä
21. Aapeli: Onnipussi eli 110 pikku juttua sieltä täältä
22. Selvä peli, sanoi Vallesmannin Arvo
23. Kirsti Heporauta: Elokuvakesä
24. Kaari Utrio: Aatelisneito, porvaristyttö
25. Lempi Jääskeläinen: Aatelisvaakuna
26. Airiston rysäys - rikosromaani
27. Liisi Hietanen: Pommi kassissa
28. Alli Helminen: Ulla syystuulessa
29. Tove Jansson: Kuuntelija
30. Antti Tuuri: Marraskuun loppu
31. Liisa Hännikäinen: Sinä olet nuori
32. Aino Räsänen: Kartanon musta majuri
33. Kyösti Skyttä: Kaupungin Kyllikki
34. Eino Kinnunen: Varpusen polska
35. Christer Kihlman: Varo, autuas!
36. Juho Tenhiälä: Köyhiä ja rikkaita
37. Reijo Tuomi: Kalakukko lentää pilveen
38. Jaakko Sahimaa: Koljonvirran körttisoturi
39. Reino Orasmala: Hukkuva tarttuu oljenkorteen
40. Mauri Sariola: Susikoski sulhaspoikana


Tietokirjallisuus

01. Ahti Ratia: Laps´ Suomen, Karjalan kauniin
02. Sylvi Peltoniemi: Maijan varjo
03. Kari Suomalainen: Karin ääni
04. Kirsti Jaantila: Suomen presidentit
05. Lars Elgklou: Bernadotte-suvun tarina
06. Valamo: historiaa ja kuvia Laatokan luostari-saarilta
07. Agnes Sjöberg: Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri
08. Yrjö Vasama: Valpon vankina
09. Lord Walter: Titanicin kohtalonyö
10. Allardt Ekelund: Fredrika Runeberg
11. Eino Suomalainen: Aioin papiksi - jouduin teatteriin
12. Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon
13. Kersti Bergroth Nuoren lotan päiväkirja
14. Signe Brander: Suomen kartanoissa
15. Maritta Pohls: Ellen Svinhufvud - suomalainen säätyläisnainen maalta
16. Teresita Sparre Currie: Louhisaaren lapset
17. Veijo Meri: Huonot tiet, hyvät hevoset - Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870
18. Kuninkaantie Turusta Viipuriin
19. Zacharias Topelius: Vanha kaunis Suomi
20. Eino Jutikkala: Suomen talonpojan historia
21. Autoillen Euroopassa
22. Louhenjoki-Schulman: Suomen kulttuurinähtävyydet
23. Kyösti Kiiskinen: Rautahevon kyydissä
24. Ilmari Turja: Matkojen pärskeitä
25. Claes-Göran Wetterholm: Titanic - Siirtolaisten unelmat
26. Aikamatka Mannerheimintiellä
27. Matti Ranta: Inhan patruuna
28. Mannerheim puheet 1918-1947
29. Kansa kaikkivaltias
30. Jaana Iso-Markku: Valoa ja varjoa - 90 kuvaa suomesta
31. Marja Jalava: J.V. Snellman - Mies ja suurmies
32. Markus-setä muistelee
33. Sigrid Nikula: Rymättylän kirkko
34. 11. syyskuuta - dokumentti terrori-iskuista
35. Jussi Aro: Aabrahamin perilliset
36. Aino Kallas: Aino Kallaksen kauneimmat runot
37. Marko Gustafsson: Miten minusta tuli minä
38. Matti Rinne: Yksitoista Tapiovaaraa - tuoleja, tauluja, elokuvia
39. Reijo Ikävalko: Juicen äeti Eini Kuikka
40. Väinö Kuukka: Elias Lönnrot - taitaja, tarkkailija, tiedemies

- Janne -