Huomenna alkaa kauan odotettu
loma. Aamusta saakka matkustamista ja lauantaiaamuna olen, jos lentokone ei
räjähdä tai tapahdu mitään muutakaan kummallista, Thaimaassa. Tiedossa on kolme
viikko lomailua. Siis lomailua ”oikeista töistä” ei kirjoittamisesta.
Ensi vuonna ilmestyy
lastenkirja Minivampyyreistä. Se on nyt varmaa. Sille täytyy suunnitella
jatkoa. Pääpiirteittäin tarina on ollut jo aika pitkään päässäni. Nyt se täytyy
vain kirjoittaa paperille. Siitä kerron lisää loman jälkeen. Sen lisäksi täytyy
suunnitella muutamaa novellia. Lupasin, että kirjoitan tänne uuden romaanini
aloittamisesta ja siitä miten sen teen. Pidän kyllä lupaukseni, mutta ajankohta
saattaa siirtyä lähemmäs joulua. Olkaa kärsivällisiä. Kärsivällisyys on muuten
kummallinen asia. Jos tahtoo kirjoittaa, täytyy olla kärsivällinen. Ikävä kyllä
minulla on siinä asiassa vielä aika paljon opeteltavaa. Yleensä se ilmenee
sitten, kun käsikirjoituksen ensimmäinen versio on valmis. Siitä lisää joskus
myöhemmin.
Sitten hiukan muiden
kirjoittamista kirjoista. Luin muutaman teoksen sitten viime päivityksen. Ensin
luin Peter Franzenin Tumman veden päällä. Kirja oli melko hyvä. Kieli toimii ja
varsinkin kirjan alku on kiehtova. Kirjan alku on äärimmäisen tärkeä. Tunnen
kirjailijoita jotka kirjoittavat alun viimeisenä siitä syystä, että he tahtovat
tehdä siitä mahdollisimman hyvän. Usein, kun alkaa kirjoittaa, tekstistä tulee
hiukan laimeaa. Kirjan alun täytyy olla sellainen, että se saa lukijan
mielenkiinnon heräämään ja pakottaa lukemaan eteenpäin. Mielestäni Frantzenin
kirjan loppu ei ole niin hyvä kuin alku. Kirjastahan tulee nyt piakkoin elokuva
teattereihin. Kyllä se pitää käydä katsomassa.
Toinen ja mielestäni parempi
lukemani kirja oli Seppo Jokisen Koskinen ja pudotuspeli. Suomalaisista
dekkaristeista Jokinen on oma suosikkini. Johtunee ehkä siitä, että kirjoitamme
hiukan samalla tyylillä. Jokaisen, joka pitää dekkareista, pitäisi lukea
Jokisen kirjat. Hän osaa rakentaa juonen mainiosti. Sen lisäksi kirjat onnistuvat
olemaan jännittäviä ilman liioiteltua väkivaltaa.
Tällaista tällä kertaa. Ensi kerralla
jotain muuta.
Henry Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti