torstai 5. syyskuuta 2013

Kirjoista ja kirjoittamisesta III



Huomenna alkaa kauan odotettu loma. Aamusta saakka matkustamista ja lauantaiaamuna olen, jos lentokone ei räjähdä tai tapahdu mitään muutakaan kummallista, Thaimaassa. Tiedossa on kolme viikko lomailua. Siis lomailua ”oikeista töistä” ei kirjoittamisesta.

Ensi vuonna ilmestyy lastenkirja Minivampyyreistä. Se on nyt varmaa. Sille täytyy suunnitella jatkoa. Pääpiirteittäin tarina on ollut jo aika pitkään päässäni. Nyt se täytyy vain kirjoittaa paperille. Siitä kerron lisää loman jälkeen. Sen lisäksi täytyy suunnitella muutamaa novellia. Lupasin, että kirjoitan tänne uuden romaanini aloittamisesta ja siitä miten sen teen. Pidän kyllä lupaukseni, mutta ajankohta saattaa siirtyä lähemmäs joulua. Olkaa kärsivällisiä. Kärsivällisyys on muuten kummallinen asia. Jos tahtoo kirjoittaa, täytyy olla kärsivällinen. Ikävä kyllä minulla on siinä asiassa vielä aika paljon opeteltavaa. Yleensä se ilmenee sitten, kun käsikirjoituksen ensimmäinen versio on valmis. Siitä lisää joskus myöhemmin.

Sitten hiukan muiden kirjoittamista kirjoista. Luin muutaman teoksen sitten viime päivityksen. Ensin luin Peter Franzenin Tumman veden päällä. Kirja oli melko hyvä. Kieli toimii ja varsinkin kirjan alku on kiehtova. Kirjan alku on äärimmäisen tärkeä. Tunnen kirjailijoita jotka kirjoittavat alun viimeisenä siitä syystä, että he tahtovat tehdä siitä mahdollisimman hyvän. Usein, kun alkaa kirjoittaa, tekstistä tulee hiukan laimeaa. Kirjan alun täytyy olla sellainen, että se saa lukijan mielenkiinnon heräämään ja pakottaa lukemaan eteenpäin. Mielestäni Frantzenin kirjan loppu ei ole niin hyvä kuin alku. Kirjastahan tulee nyt piakkoin elokuva teattereihin. Kyllä se pitää käydä katsomassa.


Toinen ja mielestäni parempi lukemani kirja oli Seppo Jokisen Koskinen ja pudotuspeli. Suomalaisista dekkaristeista Jokinen on oma suosikkini. Johtunee ehkä siitä, että kirjoitamme hiukan samalla tyylillä. Jokaisen, joka pitää dekkareista, pitäisi lukea Jokisen kirjat. Hän osaa rakentaa juonen mainiosti. Sen lisäksi kirjat onnistuvat olemaan jännittäviä ilman liioiteltua väkivaltaa. 

Tällaista tällä kertaa. Ensi kerralla jotain muuta.

Henry Aho

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti