Retkellä varastossa

Remontissa ollaan päästy siihen vaiheeseen, että työt eivät juuri enää näy eivätkä haise asiakkaille. Siksipä onkin hyvä kertoa näin blogin välityksellä siitä missä mennään. Henkilökunnan sosiaalitilat (lue: keittiö, pukuhuone ja kylppäri) ovat olleet ilman ehostusta jo jonkin aikaa. Nyt ne saavat hieman uutta maalia pintaan ja muutenkin parannusta.

Keittiö paketissa.

Pukuhuone on jo tehty valmiiksi. Siellä, kuten muissakin tiloissa on seinät paikattu, laitettu lasikuitu pintaan ja maalattu koko komeus lopuksi. Tällä hetkellä kirjaston keittiö on toiminnan keskipisteessä. Siellä uusitaan seinäpintojen lisäksi keittiökaappien ovet ja kuivauskaapin osalta koko runko. Vanhat punaiset ovet vaihdetaan uusiin ja väriksi valikoitui vaalean harmaa, lähes valkoinen. Myös työskentelytaso uusitaan.

Tauolla kotiseutukokoelman äärellä.

Kun keittiö on työmaana, henkilökunta on joutunut siirtämään taukopaikkansa kirjavarastoon kotiseutukokoelman ja Digitointitilan viereen. Siellä onkin tiivis leiritunnelma keskellä kirjahyllyjä. Mutta ei siinä mitään, tunnelma on leppoisa ja vaihtelu virkistää. Jääkaappi ja muut kodinkoneet siirtyivät mukana, ja näin varastossa leijaileekin milloin kahvin ja milloin lounaan tuoksut.

Kirjastolaisten kevätleiristä huolimatta niin kotiseutukokoelma kuin Digitointitilakin ovat aivan normaalisti käytettävissä. Valitettavasti kahvit eivät kuulu tarjoiluun.

Kirjaston keittiö hajasijoitettuna varastoon.

Se tässä tavaroiden siirtelyssä on hyvä, että samalla tulee vähän inventoitua kaappien sisältöä. Vuosien aikana keittiöönkin oli päässyt kertymään yhtä sun toista kippoa ja kappoa, joita voimme nyt kätevästi siivota pois. Uusiin kaappeihin kannamme takaisin vain ne, joilla on vielä jotain käyttöä. Alustavan tiedon mukaan keittiön uusi kaappi ja kaapinovet asennetaan tällä viikolla. Ehkä viikon päästä pääsemme jo muuttamaan takaisin vanhalle tutulle taukopaikalle.

Aki

Tulokulmia Fingerporiin

 

Yleensä selitystä

Tarvitseeko tätä edes kuvailla? Puujalat kolisevat ja alapääviittaukset tirskauttavat suomalaista lukijaa jo mitälie vuotta (Helsingin Sanomissa kahdeksatta). Jonkin sortin tutkija Heimo Vesa, elämäntapatupakoitsija Rivo-Riitta ja asiayhteydestä yleensä irrotettu kaupunginjohtaja Homelius sekä ankkamaisen monessa jobissa toheloinut Allan ovat tuttuja sen verta monelle, että taitavat löytyä jo kansantajun tuolta puolen, kulttuuriperimän kellareista. Kukin mainituista henkilöistä on saanut naamansa kovakantista koristamaan. Kahdeksannen Fingerpori-kokoelman kannesta löytyy Heimon tuhoisan lemmikin ruma karvainen kuono. Rietihän se siinä.

”Hopi intiaanit kynttilät korvat” – Google haku

Fingerpori on ainutlaatuinen sarjakuva monella tavalla. Hämmennyksen herätys on yksi sen hienoimmista piirteistä. Fingerporin vitsit ja viittaukset lentävät kaikilta ohi joskus, toisilta tosin useammin kuin muilta. Jokaisen keskustelufoorumin arvo voidaan mitata sen sisältämästä ”Selitä Fingerpori”-ketjusta: huonoilla foorumeilla sitä ei ole, hyvistä typerimmillä ihmetellään ”Siinä on mies paikallaan”-strippiä.

Ja mitä yhteistä on Oetkerilla, pitsoilla ja natseilla? Veikkaanpa, että päivän Fingerpori lisää lukijoidensa kykyä etsiä tietoa netistä ja aiheuttaa piikkejä Googlen hakusanatilastoissa. Harmaat aivosolut tarvitsevat haasteita, kuten eräs kaiken kirjastossa paljastava etsivä sanoisi, ja tieto lisää hupia.

Hämmennys valistaa ja Fingerporin ajoittainen yleissivistävyys on maininnan arvoinen sivuvaikutus.

Närästävä närkästys ja tuohtuneet tuhannet (tai ainakaan mä ja yks Enska ei tykätty yhtään)

Eineksen pakkauskalvoon pitää puhkoa reikiä, jottei se räjähdä mikrossa. Myös kansanilmapiiriä pitää sorkkia, tökkiä ja pistellä, ettei se ummehdu ja tulehdu, käänny sisäänpäin ja tukehdu suljettuun ekosysteemiinsä. Tyhjiöpakkauksessa ei elä kuin ärtsyimmät bakteerit. Fingerpori on synonyymi ikävälle atraimelle, joka loukkaa tunteita, arvoja ja kapeita näköaloja, pistää reikiä tabujen ja tapojen kalvoon.

Herneet tunsivat ensikerran ilmavirran pinnoillaan kun Jeesus kehtasi sovittaa farkkuja Helsingin Sanomien sivuilla. Koliikkiaikuinen sai jonkun prosentin kansasta tuntemaan itsensä hieman loukatuksi. Valitukset ovat lennelleet kuin kottaraisparvet ja korpinen kansa on tämän tästä ensin kuumennut ja sitten taas jäähtynyt. Se on raitis ilma joka rauhoittaa, eikä sarjakuvakaan voi iäti ainaisesti kaivella edes suomalaisen mieltä ja muistia. Pahkasika taisi saada saman vaikutuksen aikaan suomalaisissa joskus 80-luvulla, mutta sen piikittelyä eivät kaikki kuulleet. Hesari on sentään valtakunnallinen kaupunkilehti.

Jeesus ja koliikkiset eivät ole ainoat Jarlan kohteet. Sarjakuvisti ei siedä, ei säästä huuhaa-hoitoja lainkaan. Homeopaatit, näennäesparantajat ja korvavalot saavat tämän tuosta tuta ansaitsemaansa pilkkaa. Myös natsit ovat olleet Jarlan aiheina teema-albumiksi saakka. Jarla on tussineen ja kynineen, sanaleikkeineen ja piikkeineen meille kenties erinomaisin vastine kuvia kumartelemattomalle, ja siten suomalaisille epätyypilliselle, länsimaalaiselle huumoriperinteelle, josta tykkäämme muiden tekemänä, mutta itse tehtynä vierastamme tai teemme huonosti, ja se on maininnan arvoista.

Secoituxen kultti ja tuuri

Kenties ennennäkemättömin vaikutus Fingerporilla on ollut suomalaiseen internet-kulttuuriin. Netistä on löytynyt enemmän tai vähemmän, onnistuneita ja (kauniisti ilmaistuna) karmeita remiksattuja, eli uudelleen kirjoitettuja, sarjakuvia. Ennen vanhaan piratisminoloisen ja siihen asti enemmänkin väännöksen kuin miksauksen suosituin kohde oli Kaiken Kansan Ankka. Kun Fingerpori tuli, sen ympärillä remiksauksen kulttuuri kukoisti. Netti täyttyi Jarlan eri stripeistä poimituista ruuduista uudelleen järjestettyinä ja kirjoitettuina. Ahkerimmat käyttivät Jarlan käsialasta skannattuja ääkkösiä ja jakoivat sitä toisilleen. Joidenkin fanien vaivasta näkee miten paljon he alkuperäismateriaalia arvostavat. Ruutujen on joskus vain oltava virheettömästi, vaikka niitä huumorimielessä riviin siirteleekin.

Miksattujen fingerporillisten laatu on laidasta laitaan, kuten sarjakuvaa lukeviakin. Välillä tuotokset ovat niin huonoja, että lukija itkee fyysiseksi äityvän kivun äärellä, ja välillä niin absurdeja, että lukija maistaa suussaan mitä sieniä miksaaja on syönyt. Remiksaus on netti-kulttuuria parhaimmillaan (vaikkakin useimmiten tekijänoikeusrikos), eikä sen kohteeksi valikoidu kuin harvat, ja Suomessa vielä harvemmat. Se on pohjimmiltaan kunnianosoitus, mistä tekijä on taatusti tietoinen.

Fingerpori sytytti lukijoidensa luovuuden. Se on puitteiltaan juuri oikeaa materiaalia johon fanit spontaanisti alkoivat asettaa omia ideoitaan. Fingerpori on innokkaimmille faneilleen kuin paperille painettu lego-palikka. Fingerporin remiksaus on ilmiönä Suomessa vertaansa vailla ja maininnan arvoista.

Sekoita, tuohdu tai hämmenny, meille kaikille on tarjolla oma mäki, jota liukua alas Fingerporiin, Pertti Jarlan ilahduttavan omintakeiseen maailmaan.

-ttt

Remonttikatsaus

Kirjaston pintaremontti etenee hyvää vauhtia. Lasten ja nuorten osastot ovat saaneet jo rimat kattoon ja kalusteetkin ovat palanneet paikoilleen. Henkilökunnan ovi on jälleen käytössä ja aamuisin koululaiset voivat kulkea sitä kautta kirjastoon. Pääovikin on tosin auki työmiesten kulkemisen vuoksi.

Pääpaino työskentelyssä on nyt ollut yläkerrassa. Lehtisalin katto alkaa olla valmis ja aikuisten atk-tila valmistuu parhaillaan tätä kirjoitettaessa. Asiakastiloista on vielä jäljellä käsikirjastohuone, jonne remontti siirtyy seuraavaksi.

Suurempaa haittaa tästä ei ole asiakkaille ollut. Mitä nyt vähän pöytälamppuja ja mattoja on jouduttu ottamaan pois tieltä, jotteivat ne sotkeennu turhaan. Mutta pian nekin saadaan takaisin paikoilleen.

Maalinkatkua ei ole tarvinnut haistella vähään aikaan, mutta kun henkilökunnan tiloja aletaan ehostamaan, niin yläkerrassa voi taas maali hieman haista.

Aki

Kirjaston tilastot 2014

Teuvan kirjaston osalta vuoden 2014 tilastot näyttävät yhä laskua kaikilla mittareilla. Lainaus ja asiakaskäynnit ovat vähentyneet entisestään. Myös määrärahan vähentyminen näkyy hankinnan pienempänä määränä.

Alkuvuonna tehty järjestelmän vaihto ja sen johdosta ollut kahden viikon pakollinen paussi ovat yhtenä taustatekijänä näissä luvuissa. Toisena merkittävänä vaikuttimena ovat kouluverkossa tapahtuneet muutokset. Alakoulun oppilaiden siityminen Syreenistä kirjaston naapurista Yhtenäiskouluun on tehnyt sen, ettei pulpettikirjoja vaihdeta niin usein kuin aikaisemmin. Toisaalta oppilaat eivät myöskään tule koulun jälkeen enää kirjastolle niin sankoin joukoin kuin aikaisemmin.

Ehkä vielä merkittävämpi muutos on ollut kyläkoulujen lakkauttaminen. Nyt enää kaksi kyläkoulua lainaa ison kasan kirjoja puolivuosittain, kun pari vuotta sitten kouluja oli vielä viisi. Tämä ei voi olla näkymättä lainoissa.

Vuodesta toiseen toistuva syy on myös väen vähentyminen Teuvalta. Valitettavasti uusia kirjastonkäyttäjiä ei olla myöskään onnistuttu saamaan vanhojen tilalle samassa määrin.

Laskevasta trendistä huolimatta tai juuri sen vuoksi jatkamme eri tavoin työtä nykyisten kirjaston asiakkaiden hyvinvoinnin eteen ja pyrimme saamaan houkuteltua uusia asiakkaita monipuolisten ja edelleen hyvin laadukkaiden aineistojen pariin. Se mitä nämä tavat ovat, on mietinnässä tiukasti niin minulla kuin kaikilla muillakin kirjaston työntekijöillä.

Positiivisella mielellä kuitenkin katsomme tulevaan. Kirjasto on edelleen monille tärkeä paikka.

Aki

Maali haisee

Nyt on sitten päästy remontissa siihen vaiheeseen, että henkilökunnan sisäänkäynti on suljettu ja työntekijöiden käynti kirjastoon tapahtuu jonkin aikaa vain pääoven kautta. Tämä poikkeusjärjestely koskee asiakkaista käytännössä vain aamupäivisin kirjastossa käyviä koululaisia ja muita ryhmiä. Suljetun oven takana käytävillä ja portaikossa on paikkailtu ja maalattu seiniä.

Ja kuten asiakkaat ovat jo varmasti huomanneetkin - maali haisee. Osin maalaamista tullaan tekemään myös asiakastilojen puolella, joten pyrimme tuulettamaan kirjastoa mahdollisimman hyvin, jotta siitä ei kukaan kärsisi mahdottomasti.

Pian käsittelyyn tulevat myös lasten ja nuorten osastot, joissa kattoon asennetaan kattolevyjen väliin listat. Työstä aiheutuu pölyä ja tämän vuoksi kirjahyllyjä ja kirjoja suojataan pressuilla työn ajaksi. Aamupäivisin osa aineistosta voi olla siten piilossa suojien alla, niin ettei niitä voi lainata. Pressut otetaan pois noin klo 12 joka päivä, joten normaalin aukioloajan puitteissa lainaaminen onnistuu entiseen tapaan.

Aki

Pientä pintaremonttia

Kirjastolla oli kolmisen vuotta sitten vähän isompi remontti, jolloin pistettiin mm. aikuisten osastoa kuntoon oikein urakalla. Joitakin asioita jäi vähän odottamaan aikaa tulevaa ja nyt se aika on käsillä.

Heti kärkeen pitää kuitenkin kertoa olennaisin asia. Tämä remontti ei aiheuta kirjaston aukioloaikoihin muutoksia.

Kuva vuoden 2012 remontista.

Asiakkaiden kannalta näkyvimmät työt tapahtuvat lasten- ja nuorten osastojen sekä lehtisalin, käsikirjaston ja aikuisten atk-tilan katoissa, joihin asennetaan kattopaneelien väleihin rimat. Samaan tapaan kuin aikuisten osastolla alakerrassa nyt on. Rimat parantavat selkeästi ilmanlaatua, kun paneeleista ei irtoa pölyä hengitettäväksi.

Samalla myös henkilökunnan tiloja, varastoa ja kellaria maalataan ja hieman paikataan.

Teknisen toimen mukaan asiakastiloissa työt voivat alkaa jo tammi-helmikuun vaihteessa. Jonkin aikaa niin asiakkaat kuin henkilökunta väistelevät sitten
rakennustellinkejä, mutta sopu sijaa antaa. Myös maalin hajua voi leijailla asiakastiloihin, mutta pyritään siihen, että haittoja olisi mahdollisimman vähän.

Ilmoittelemme töiden alkamisesta tarkemmin, kun tiedämme itse.

Aki