Verkkokirjaston muutoksia

Kuten jo joulukuun kirjoituksessa esiteltiin, Eepoksen myötä Teuvan kirjaston verkkokirjasto vaihtuu Finnaksi. Suunnitelman mukaan Finna on valmiina käyttöön viikolla 7, tiistaina 14.2. Tällä hetkellä käytössä on beta-versio, mutta tietokantojen yhdistelyn aikana sekin voi olla poissa pelistä. Juuri tätä kirjoittaessani beta oli vielä saatavilla.

Nyt käytössä oleva krannit.net sivusto on avoinna tai ylipäänsä olemassa Teuvan kirjaston asiakkaille viimeistä päivää tiistaina 31.1. Helmikuussa sivustoa ei enää ole. Jos jollakin on käytössä Omat sivut -välilehden ns. oma hylly -toiminto krannit.net sivustolla, sen sisältö häviää. Tiedot saa talteen joko tulostamalla tai lähettämällä ne omaan sähköpostiin. Muistakaa myös, että 23.1. alkaen kirjastojärjestemä ei ole käytössä, joten siitä alkaen ei voi tehdä varauksia edes verkkokirjastosta.

Tämä vaikuttaa varmasti hieman sekavalta, mutta se on tällä hetkellä varmaa, että avatessamme ovet tiistaina 7.2. asiakkailla ei ole käytettävissä minkäänlaista verkkokirjastoa viikon ajan. Joidenkin lainoissa on eräpäivänä tuo 7.2. ja jos tilanne on se, ettei pääse juuri silloin palauttamaan, niin uusinta onnistuu puhelimessa tai sähköpostissa. Kannattaa varautua pieneen ruuhkaan, joten puhelinkin saattaa tuutata varattua.

Aki

Kun kirjasto siirtyy Eepokseen...

 

23.1. - 6.2. Teuvan kirjaston aineistoa ei voi lainata taikka palauttaa. Tuona ajanjaksona kirjastojärjestelmämme on suljettu, koska uuteen kirjastokimppaan liittyvien kirjastojen aineistotietokantoja yhdistetään samaan Eepos-tietokantaan.

Samalla myös kaikki asiakasrekisterin tiedot siirtyvät yhteiseen tietokantaan. Kuten aikaisemmin on kerrottu, jos jollakin on useamman kirjaston kortti, hänen lainansa yhdistetään yhden ja saman kortin alle. Asiakkaan korteista jää se voimaan, jonka tietokanta yhdistetään Eepokseen viimeisimpänä. Seinäjoen tietokanta yhdistetään kaikista viimeisimpänä, joten jos omistaa Seinäjoen (tai Seitti-kimpan) kortin, niin se jää voimaan, ellei asiakkuuttaa lakkauta ennen konversiota. Joka tapauksessa, joku vanhoista korteista käy. Ja jos käy niin hullusti, että kortti onkin vaikka hukassa, saa upouuden Eepos-kortin ilmaiseksi.

Osoitetiedoista jää voimaan luonnollisesti sen kortin tiedot, joka jää jäljelle. Tästä syystä olisi tärkeää päivittää osoitetietonsa kuntoon kaikille korteille tai lakkauttaa ne asiakkuudet, joita ei halua säilyttää.

Konversiot alkavat ensimmäisten kirjastojen osalta jo maanantaina 16.1., jonka jälkeen myös verkkokirjastomme sisältöön ei tule enää muutoksia. Ensimmäisenä vuorossa ovat Ilmajoki ja Oiva-kimppa. Sitten tulevat 18.1. YTY, 23.1. Krannit, 25.1. Lakia ja lopulta 30.1. Seitti.

Teuvalla aloitetaan siis maanantaina 23.1. Kirjasto on tuosta lähtien parin viikon ajan avoinna klo 12-16 niinä päivinä, kun olemme auki. Tuolloin voi kirjastoon tulla sisälle ja lukea lehtiä, käydä tietokoneella tai tulla viettämään aikaa muuten vain vaikka kahvikupposen ääressä. Kirjojakin saa tietenkin lukea. Mutta koska varsinaista lainausta emme voi tehdä, olemme kaikki aamuvuorossa ja suljemme ovet klo 16.

Tiistaina 31.1. ja keskiviikkona 1.2. olemme koko joukolla koulutuspäivillä liittyen uuteen Eepos-kimppaan. Noina päivinä tutustumme toisiimme ja joihinkin uusiin käytäntöihin. Silloin kirjaston ovet pysyvät suljettuina koko päivän.

Tiistaina 7.2., jos kaikki on mennyt kuten on suunniteltu, avaamme jälleen ovet normaalisti ja uusi Eepos-aika voi alkaa. Eepos tuo asiakkaan näkökulmasta suurimman muutoksen siihen, että jatkossa 22 kunnan kirjaston aineisto on saman kokoelman sisällä ja uudistuvan verkkokirjaston kautta aineistoa voi tilata kätevästi ja omatoimisesti hyvin laajalta alueelta. Toki seutuvarauksia voi tehdä myös täällä kirjaston tiskillä ja autamme mielellään selvittämään mitä saa ja mistä. Tästä logistiikkakuviosta lisää toisessa kirjoituksessa.

Aki

Kirjojen Suomi

YLE on julkistanut tänään Kirjojen Suomi -paketin, jossa esitellään Suomen itsenäisyyden 101 kirjaa. Mukana laatimassa tätä valtavaa kokonaisuutta on ollut mm. kirjastot.fi, eli kirjastojen valtakunnallinen verkkopalvelutoimitus. Tätä kautta myös kaikki Suomen yleiset kirjastot on myös innostettu mukaan esittelemään näitä itsenäisyyden kirjoja. Teuvan kirjastostakin löytyy suurin osa listan kirjoista, joita varmasti mahdollisuuksien mukaan nostamme esiin.

Kirjojen Suomi on yksi monista Suomi 100 -juhlavuoden kirjallisuuteen tai kirjastoihin liittyvä tempaus. Eikä tämä varmastikaan jää ainoaksi mikä tulee näkymään Teuvan kirjastossa.

Aki

Loistava kotimaisen kirjallisuuden vuosi

Vuoden vaihtuminen lähenee ja samalla juhlitaan 100-vuotiasta itsenäistä maatamme. Vuoden vaihtuessa tulee usein mietittyä mitä on tullut vuoden aikana tehtyä. Minulle tulee tästä vuodesta ehkä eniten mieleen monipuolinen kirjallisuus. Olennaisella tavalla vuoteen kuuluvat muistot lokakuun lopussa vierailustani kirjamessuilla pitkän tauon jälkeen. Kirjamessut toivat mukanaan monia uusia suosikkikirjalijoita sekä kirjoja, joita varmasti tulee luettua tulevinakin vuosina.

Omalla tavallaan jo ennestään olevia suosikkejani dekkarikirjallisuudessa ovat mm. Pertti Koskisen Maija Miilunkorpi-sarja, Hanne Dahlin alias Anne Syrjän sekä Sebastian Lindellin alias Timo Liukkosen dekkarit. Hieman erilainen, mutta silti mielenkiintoinen oli Niko Mikael Korhosen Pärttylin kesä. Pohjoismaisia tai kansainvälisiä dekkareita olen lukenut vähemmän. Kiinnostuin kuitenkin ruotsalaisesta kirjailijakaksikkosta Daniel Sjölin ja Jerker Virdbord, jotka kirjoittavat salanimellä Michael Mortimer. Heidän kahdessa ensimmäisessä romaanissaan Neitsytkivi sekä Fossiilivaltiatar liikutaan ruotsissa, suomessa sekä venäjällä.

Uusia kirjailijoita, joiden tuotantoon olen vuoden aikana tutustunut ovat olleet mm. dekkarikirjailijat Seppo Jokinen ja Reijo Mäki. Christian Rönnbackan kirjat tulee luettua aina, kun uutta kirjallisuutta syntyy. Kirjamessut toivat kiinnostukseni Miika Nousiaisen tuotantoon kuunnellessani kirjailijahaastattelua liittyen hänen tuoreimpaan romaaniinsa Juurihoito. Jollain tavalla minulle ovat olleet aikaisemminkin tuttuja hänen romaaninsa Vadelmavenepakolainen, josta on tehty elokuvaversiokin. Tuoreimpien tietojen mukaan, myös kirjasta Juurihoito oltaisiin suunnittelemassa elokuvaa. Vuoden aikana on löytynyt monia mielenkiintoisia suosikkeja myös kirjallisuusfinladia-palkittujen joukosta. Viimeisimpänä tutustuin kirjailija Rake Tähtisen dekkareihin, jotka ovat omalla tavallaan erittäin mielenkiintoisia.

Lukuhaasteet tuovat mukavasti vaihtelua omaan lukemiseen. Osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helmet-kirjastojen järjestämään lukuhaasteeseen. Lukuhaasteeseen osallistuminen oli helppoa, koska ei tarvinnut olla kirjastokimpan asiakas, vaan ainoastaan tulostaa ja täyttää haastelomake. Apua oli mahdollista saada lukuhaasteen facebookryhmästä. Omalta osaltani kaikki kohdat eivät tulleet täyteen. Ensi vuonna osallistun uudelleen paremmalla onnella. Lisäksi osallistun ensi vuonna Seinäjoen Kaupunginkirjaston 100 kirjaa lukuhaasteeseen maamme itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Paitsi tänä vuonna, myös ensi vuonna julkaistaan paljon juhlavuoteen liittyvää kirjallisuutta. Historiasta kiinnostuneena on jännittävää nähdä minkälaista kirjallisuutta julkaistaan. Keräsin alle muutamia suosituksia juhlavuoden kirjallisuuteen liittyen tänä vuonna julkaistujen joukosta. Kirjavinkkien linkit siirtyvät suoraan uuteen Eeposkirjastojen yhteiseen verkkokirjasto Finnaan.

01. Kirsti Manninen: Suomen lasten Suomi
02. Pertti Rajala: 100 totuutta Suomesta
03. Suomi 1917 : Suomi Finland 100
04. Ilkka Enkenberg: Vuosisata - Itsenäisen Suomen aika
05. Maamme - Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
06. Timo Junkkaala-Erkki Kuusanmäki: Suomen tarina
07. Ilkka Enkenberg: Tunnetko Suomen
08. Marjo Vilkko: Suomi on ruotsalainen
09. Marjo Vilkko: Suomi on venäläinen
10. Ilari Aalto, Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen
11. Suomi 19:llä vuosisadalla. Toim. Pekka Tuomikoski
12. Zacharias Topelius: Maamme kirja
13. Peter von Bagh: Sininen laulu - Itsenäisen Suomen taiteiden tarina
14. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden Alla
15. Väinö Linna: Tuntematon Sotilas

Alla vielä muutama linkkivinkki kirjallisuus-sivustoille, joista löytyy kirjallisuusvinkkejä.

www.kirjasampo.fi
http://yle.fi/aihe/kulttuuri/kirjat

Lisäksi Yleisradio avaa 3.1. Kirjojen Suomi teemasivuston Suomen 100 vuotisjuhlavuoden kunniaksi
http://suomifinland100.fi/project/kirjojen-suomi/
yle.fi/kirjojensuomi

Janne

Kuinka valita luettava kirja?

On tullut aika sytytellä jouluvalot, leipoa piparit ja tortut, kirjoitella joulukortit ja mitä kaikkea perinteitä itse kullakin näin joulun lähestyessä on. Ennen kuin jouluun asti päästään, palailen vielä viime kesään.

Kirjastossa oli kesällä mahdollisuus pelata lukubingoa. Kirjoja valittiin kansikuvan, värin, nimen, tekijän yms. perusteella. Meilläkin bingoiltiin. Ahkerasti etsimme sopivia kirjoja iltasaduiksi ja välillä istuimme oikein varta vasten lukemaan kirjoja. Vaikka bingon pelaaminen itsessään oli hauskaa, huomasin sen hyödylliseksi muillakin tavoilla. Hyvin nopeasti meille jokaiselle muodostuu jonkinlainen tapa valita kirjat. Mitkä ne perusteet kenelläkin sitten ovat, mutta kangistumme kaavoihin nopeasti. Bingon avulla oli pakko avartaa omaakin valintaperustetta. Harvemmin tulee esimerkiksi valittua erityisesti kirjaa, jossa on omasta mielestä ruma kansi.

Luimme lukubingoon runokirjan,
ja erityisesti sitä varten askartelimmekin hatun.
Olihan lukubingossa tehtävänä lukea runo hattu päässä.

Kirjojen valintaan on ehkä hyvä pysähtyä hetkeksi. Pohdin omalta osaltani sitä, kuinka todella kirjan valitsen. Kirjasto on pullollaan kirjoja, hyviä kirjoja ja vielä parempia kirjoja, mielenkiintoisia kirjoja ja ei niin houkuttelevia kirjoja tai suorastaan luotaan työntäviä kirjoja. Kuinka lopulta lähden kotiin juuri tiettyjen kirjojen kanssa. Helposti tulen valinneeksi kirjan tutulta kirjailijalta. Sellaiselta, jonka jo tiedän kirjoittavan mielenkiintoisesti tai jonka teksti on mukaansa tempaavaa. Luen takakannen kuvauksen. Jos aihe tuntuu miellyttävältä, voi kirja tulla valituksi. Mutta valitettavan usein sorrun tarkastelemaan myös kirjan ulkonäköä. Miellyttääkö kansikuva, onko kirja kuinka paksu tai ohut, millainen fontti kirjassa on käytössä. Jos kirja ei ulkonäöllisesti miellytä, niin tarkoittaako se, että kirja on huono?

Kirjan kannet ja niiden tyyli muuttuvat ajan mukana. Vanhemmissa kirjoissa voi olla sellainen kansikuva, joka ei nykylukijan silmää miellytä. Toisaalta taas oikein vanha kirja voi herättää jo erilaisia tunteita. Toki myös tekstin tyyli muuttunee ajan mukana. Kirjoista tulee kenties nopeammin eteneviä, vähemmän ympäristöä kuvailevia ja aiheetkin voivat tietyltä osin muuttua. Onko siis niin, että vanhempi kirja on aikansa elänyt ja työnsä jo tehnyt? Joutavatko ne jo poistoon tai varaston perimmäiseen nurkkaan? Jos vanhaan kirjaan tehtäisiin uudet kannet ja markat muutettaisiin euroiksi, olisivatko nämäkin kirjat taas suosittuja? Kaikkia kirjoja ei kirjastossa voida säilyttää. Kuluneet ja huonokuntoiset täytyy poistaa. Uusille kirjoille tarvitaan tilaa ja hyllyyn unohtuneet kirjat joutuvat väistymään uusien tieltä.

Mitäpä jos haastaisimme itseämme vähän. Seuraavalla kerralla kirjastossa etsisimmekin hyllystä sellaisen kirjan, uuden tai vanhan, joka ei niin houkuttelekaan lukemaan. Kokeilisimme avoimin mielin, voiko kirja kuitenkin yllättää. Voiko se epämiellyttävä ulkonäkö kätkeä alleen mukaansa tempaavan tekstin tai mielenkiintoisia juonen käänteitä. Löytyykö siitä, ehkä vanhasta kirjasta, mielenkiintoista kuvausta kyseisestä ajasta, joka ei ehkä enää olekaan samanlaista kuin nykyään.  Löydämmekö ehkä uuden suosikkikirjailijan. Tai etsisimmekö käsiin jonkun lapsuuden tai nuoruuden suosikkikirjan. Vieläkö se löytyy kirjaston valikoimista.

Taidankin yrittää haastaa itseni jo heti seuraavalla kirjastossa käynnillä. Kokeiletko sinäkin?

Mukavia ja yllätyksellisiä hetkiä kirjojen parissa!

Tammikuussa taas nähdään =)

Marja

Eepos-kirjastojen uusi verkkokirjasto on Finna

Eepoksen myötä Teuvan kirjaston verkkokirjasto muuttuu. Nykyään meillä on käytössä Krannit-kirjastojen yhteinen Arena, mutta Eepos-kirjastot tulevat käyttämään Finnaa. Suurelle osalle tämä Finna ei kenties sano vielä mitään, mutta ei hätää, siihen pääsee tutustumaan vaikka heti osoitteessa https://eepos.finna.fi/

Tämä on vielä ns. Beta-versio, jossa kaikki vanhat kimpat ovat vielä omina kokonaisuuksina. Kun tekee teoksesta haun, hakutuloksissa näkyy oletuksena Seitti-kirjastojen saatavuus.

 

Pudotusvalikosta voi valita Krannit-kirjastot, jonka jälkeen näkyy Teuvan kirjastonkin saatavuustiedot.

 

Tämä on siis vain väliaikaista, Eepoksen aloitettua kaikki ovat yhtä ja samaa kokoelmaa ja saatavuustiedot näkyvät automaattisesti kaikkien kirjastojen osalta.

Beta-versiossa pääsee kuitenkin toimimaan aivan täysin kuten nykyisessäkin verkkokirjastossa, eli sinne voi kirjautua omilla nyt käytössä olevilla tunnuksillaan ja uusia sekä varata aineistoa. Tässä vaiheessa rajoituksena on vain se, että aineistoa voi lainata ja varata sen kimpan kokoelmasta, jossa on asiakkaana. Jos omistaa useamman kimpan kortin, pääsee varaamaan muistakin kimpoista, mutta vielä ei saa aineistoaa kuljetettua kotikirjastoonsa yli kimpparajojen. Tämä toteutuu sitten helmikuusta lähtien.

Tarkoituksena onkin, että asiakkaat voivat tutustua Finnan toimintoihin aivan omassa rauhassa, ja kun Eepos-Finna käynnistyy, niin se on jo tuttu. Jos tästä verkkokirjastosta tulee kysyttävää, niin kysykää rohkeasti kirjaston henkilökunnalta. Meillekin tämä on vielä uusi juttu, mutta toimintaperiaate on selvä ja selkeä ja neuvomme mielellään.

Mutta siitä Finnan taustasta vielä. Tässä on suora lainaus valtakunnallisen Finnan sivuilta. "Kansalliskirjasto vastaa Finnan kehittämisestä ja ylläpidosta, mutta palvelua kehitetään yhdessä Finnan yhteistyökumppanien kanssa. Finnan sisällöistä vastaavat palveluun osallistuvat arkistot, kirjastot ja museot. Finna on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta."

Valtakunnallinen Finna löytyy yksinkertaisesta osoitteesta finna.fi.

Koska palvelun taustalla on kansallinen toimija, on paikallisissakin Finnoissa yhteisiä palveluita. Esimerkiksi lukuvinkkejä tuotetaan suoraan Kirjasammosta tai musiikkivinkkejä tulee musiikkikirjastot.fi sivuston blogista. Vinkkausosion kirjan- tai levynkannet ovat linkkejä, joista pääsee suoraan kyseisen teoksen esittelyyn.

Ei muuta kuin kokeilemaan ja tutustumaan.

Aki