keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Lukutaidosta

Olin kirjoittamassa blogitekstiä kirjastomme juhlavuodesta (julkaistaan myöhemmin), kun päädyin pohtimaan lukutaitoa ja sen heikentymistä. Tästä aiheesta pääsin puhumaan, enemmän tai vähemmän, koulujen vanhempainilloissa.

Lukutaito ei ole pelkästään kirjainten oikeaoppista lausumista vaan myös -etenkin- luetun ymmärtämistä ja sen soveltamista.

Lukutaito Suomessa on edelleen maailman kärkeä mutta uusimman
Pisa-tutkimuksen mukaan heikosti lukevien määrä on lisääntynyt selvästi. Muutama vuosi sitten oli Ylellä juttu Lukeva koulu -hankkeesta, jossa kerrottiin myös ammattikoulun äidinkielenopettajasta, jonka piti lukea tehtävänannot ääneen tallenteeksi oppilailleen, koska he eivät ymmärtäneet lukemaansa. Tämä on ääriesimerkki mutta huolestuttava sellainen.

Lukutaito on kuin mikä tahansa lihas; se vahvistuu, kun sitä harjoittaa. Lukemaan siis!


 Hyvä lukutaito ehkäisee syrjäytymiseltä ja edistää tasa-arvoa. Ihmiset, jotka lukevat enemmän menestyvät todennäköisesti paremmin koulussa ja sitä kautta työelämässä verrattuna niihin, jotka eivät lue.

Mutta koulumenestys ei ole ainut syy miksi kirjaan kannattaa tarttua.

Lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Syke alkaa laskemaan, lihasjännitys vähenee, stressitaso alenee jo kuuden minuutin lukemisen jälkeen; oli luettava sitten kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta tai sanomalehtiä. Luetteko te kuusi minuuttia päivässä? Entä teidän lapset/vanhemmat/siskonkaimanserkku?

Perheissä, joissa luetaan iltasatu, 1-6-vuotiaan lapsen yöuni kestää keskimäärin puoli tuntia pidempään verrattuna perheisiin, joissa ei lueta.

Lisäksi lukeminen harjoittaa pitkäaikaismuistia, kehittää sosiaalisia taitoja, parantaa keskittymiskykyä ja opettaa empatiaa. Unohtamatta tietenkään sanavaraston laajenemista ja mielikuvituksen rikastumista. Lisää lukemisen hyödyistä voi lukea
Lukukeskuksen sivuilta.

Miten lapsen tai nuoren sitten saa lukemaan? Lyhyt vastaus: esimerkin kautta. Lukevatko lapsen ympärillä olevat aikuiset itse? Mikä on heidän asenne lukemiseen? Ja sellainen käytännön kysymys kuin: Onko kirjoja saatavilla? Jos aikuisten asenne lukemiseen on välinpitämätön tai vähättelevä, ei lapsi välttämättä edes uskalla ottaa kirjaa esiin.

Käykää siis kirjastossa ja pyytäkää suosituksia!

Joka vuosi kirjastolta käy kirjavinkkari vinkkaamassa jokaisessa nelosluokassa. Näin me tuomme kirjoja lähemmäs lapsia ja yritämme sytyttää lukukipinöitä. Myös muut luokka-asteet ja esim. yhdistykset saavat pyytää vinkkausta, toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.

Oikean kirjan löytäminen on tärkeää. Ei kukaan jaksa lukea (omasta mielestään) huonoa kirjaa ja pahimmassa tapauksessa lukeminen voi tyssätä kokonaan sen yhden kirjan takia. Itse aina kerronkin vinkatessani, että kirjaa ei ole pakko lukea loppuun! Kun kohdalle sattuu kirja, jota ei saa luettua loppuun, mieti miksi? Mikä teki tästä kirjasta huonon? (Itse en tykkää mm. murteella tai kokonaan puhekielellä kirjoitetuista kirjoista). Sitten vain kirjastoon ja uusi kirja kokeiluun! Ja kysykää tosiaan apua; teitä varten me kirjastossa ollaan :)

Palkinnot kannustavat kaikkeen, myös lukemaan. Mikä sopisi teille? Kävisikö peliaika palkinnoksi? Tai jokin himoittu esine? Tehtäisiinkö retki niin kauas kuin on luettu, yksi sivu = yksi kilometri; tai puoli kilometriä niin pääsee takaisinkin. Kysykää lapselta ja miettikää yhdessä mikä teidän kannustin on.

Perinteisten, paperisten kirjojen lisäksi kannattaa koittaa muita formaatteja: äänikirjoja ja e- (eli sähköisiä) kirjoja. Löytyisikö luettavaa vaikka
lukudiplomin kautta?

Viimeinen vinkki: lukekaan ääneen, lapsen iästä riippumatta. Yhtä lailla nuoret tykkäävät (alkuvastustuksen jälkeen) kuunnella ääneen lukua -ja lisäksi side vanhemman ja lapsen välillä voimistuu!


Antoisia lukuhetkiä <3

~Kati

maanantai 25. marraskuuta 2019

Lainaa nyt, saat pitkän laina-ajan

Joulu lähestyy ja se tuo myös pienen tauon kirjaston toimintaan. Joulun pyhien aikaan vietämme lomia, mutta samaan aikaan lehtisalin lattiaa remontoidaan. Loppiaisen jälkeen käytämme myös muutaman päivän aineiston poistoihin. Kirjasto on siis suljettuna perjantaista 20.12.2019 lähtien ja avataan jälleen maanantaina 13.1.2020. Joulua edeltävällä viikolla teemme jo valmisteluja lehtisalissa ja sitten perjantaina 20.12. koko tila tyhjennetään remonttia varten.

Palautuspäivien osalta tämä tarkoittaa seuraavaa. Jos nyt lainaa kirjan, jossa on normaalisti neljän viikon laina-aika, sen eräpäiväksi tulee 20.1.2020. Olemme siis siirtäneet eräpäivää vielä viikolla avaamispäivästä, jottei palautusten kanssa tulisi mahdotonta ruuhkaa.

Teoksia, joissa laina-aika on kaksi viikkoa, saa pidempään lainaan vasta torstaista 5.12. alkaen. Näitä ovat elokuvat ja teokset, joissa on yli kolme varausta.

Joulun aikaan laitamme palautusluukun kiinni, joten mitään aineistoa ei voi palauttaa kiinniolon aikana.

Mutta nyt kannattaa tulla jo katselemaan lukemista jouluksi. Vaikka pukinkontista tulisikin lahjaksi kirjoja, niin kirjaston eräpäivien osalta ei kiirettä ole.

Aki

tiistai 5. marraskuuta 2019

Kirjasto 170 juhlapäivä

Perjantaina 15.11. vietämme kirjastolla juhlapäivää klo 12 alkaen, johon kaikki ovat tervetulleita. Juhlimme osin työn merkeissä, sillä kirjasto on avoinna aivan normaalisti juhlahumun keskellä.

Päivän ohjelmassa on musiikkia, tanssia, vähän puhetta ja kirjavinkkejä sekä tietovisailua. Lapsille on tarjolla satuseikkailua ja Sisu siili on myös paikalla klo 14-15. Yläkerrassa on tarjolla kahvit ja 170 kakkupalaa. Kahvittelun lomassa voi tutustua asiakkaiden lähettämiin kirjastomuistoihin, joista on pystytetty näyttely. Lisäksi kirjaston logo julkaistaan ja logo-kisan voittaja ja yleisön suosikki palkitaan

Juhlapäivän ohjelman saa näkyviin suuremmaksi oheisesta kuvasta klikkaamalla.

Joten tule pistäytymään tai jää pidemmäksikin aikaa. Juhlitaan Teuvan kirjastoa yhdessä.

Aki

perjantai 11. lokakuuta 2019

Vietimme Teuva lukee -päivää

Torstaina 10.10. kello 10:00 vietettiin Teuva lukee -päivää lukemalla 30 minuttia kirjaa siellä missä kukin nyt sattui olemaan. Kirjasto sai mukavasti myös innostettua muita tahoja mukaan tempaukseen. Koululaiset kävivät lukemassa senioreille, kunnan johtoryhmä oli lukemassa lapsille (tämä oli myös osa 100 hyvää tekoa Teuvalla -haastetta), oppilaat ja opettajat lukivat koululla itsekseen ja kirjaston henkilökunta luki kirjastolla, näin joitakin mainitakseni.

Somessa olevista kuvista ja videoista päätellen päivä oli varsin onnistunut, vaikka on selvää, etteivät kaikki voi pysähtyä lukemaan ihan milloin tahansa. Eivätkä kaikki tietenkään ottaneet kuvaa lukemisestaan. Kuvasatoa voi käydä katsomaa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä #teuvalukee tunnisteella.

Maanrakennusmestari Jukka Palomäki luki lapsille Äystön päiväkodissa.

Yhteisellä tempauksella haluttiin nostaa esille lukemisen tärkeyttä. Lukutaidolla on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia mm. sanavaraston laajuuteen ja oppimiseen. Teuva lukee -päivä oli osa kirjaston 170-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kiitos kaikille, jotka osallistuitte mukaan. Erityisesti kiitos yhtenäiskoulun rehtorille Reijo Sjöblomille, jonka idea yhteinen lukupäivä oli. Tehdään jokaisesta päivästä lukupäivä!

Aki

torstai 22. elokuuta 2019

Kirjastomaksujen maksaminen netissä

Eepos-kirjastoissa on viiden euron saldoraja, jonka ylittyessä asiakas menee automaattisesti lainauskieltoon. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lainojaan ei voi uusia verkkokirjastossa ennen kuin on maksanut saldon tyhjäksi.

Eepos-kirjastojen asiakkaat ovat voineet hoitaa maksut verkossa noin vuoden verran, mutta asia ei varmasti ole vielä kaikkien tiedossa. Tässä lyhyt opastus siihen, kuinka voit maksaa Eepos-kirjastojen maksuja verkossa.

Vaihe 1.
Mene Eepos-kirjastojen verkkokirjastoon eepos.finna.fi ja kirjaudu sisään sivun oikeassa ylänurkassa olevasta linkistä. Kirjautumiseen tarvitset Eepos-kirjastojen kirjastokortin lisäksi henkilökohtaisen PIN-koodin. Jos sinulla ei ole PIN-koodia, sen saat lähimmästä Eepos-kirjastostasi. Lisäksi kirjastojärjestelmässä pitää olla sähköpostiosoitteesi kuittia varten.

Kirjastokortin tunnus on kortin takana oleva numero- ja kirjainsarja. Se voi olla hieman erilainen eri korteissa, riippuen siitä milloin ja missä kunnassa kirjastokortti on myönnetty. Nykyisten Eepos-korttien alku on EPS+numerosarja. PIN-koodi sisältää neljä numeroa. Numerosarja tulee joko kirjastojärjestelmästä sattumanvaraisesti arvottuna tai henkilön itsensä valitsemana. Verkkokirjastossa PIN-koodin voi vaihtaa.

Vaihe 2.
Kun olet kirjautunut, tulet suoraan omalle tilille ja näet lainassa olevat teokset. Mene Maksut-välilehdelle. Jos sinulla ei ole maksettavaa, ohjelma ilmoittaa, ettei ole maksamattomia maksuja.


Jos taas saldossa on maksuja, näet maksujen määrän ja summan, joka maksuista kertyy. Näiden alla on riveittäin kerrottu, mistä lainoista maksut koostuvat ja mikä on maksun syy. Huomaa, että verkkomaksamisen alaraja on 0,65 €. Välilehdellä on selkeä linkki, jota painamalla pääset valitsemaan oman verkkopankin ja maksamaan maksut.


Kun saldo on nollassa, voit samalla kirjautumisella uusia lainojasi. Muista, että jos uusittavat lainat ovat myöhässä, niistä kertyvät sakot tulevat vasta tässä vaiheessa saldoon. Voit maksaa mahdollisesti kertyneet uudet maksut saman tien. Lopuksi muista kirjautua ulos.

Jos verkkomaksamisessa tai jossain muussa verkkokirjastoon liittyvässä asiassa on kysyttävää, niin ota yhteyttä kirjaston asiakaspalveluun tai tule käymään paikan päällä. Neuvomme mielellään.

Aki

torstai 1. elokuuta 2019

Kesätyö kirjastolla

Kesän loppu ja koulun alku lähenee vauhdilla, joka tarkoittaa myöskin sitä, että kesätyöni kirjastolla on päättymässä. Hain kirjastolle toista kertaa kesätöihin ja tänä vuonna vihdoin sain paikan. Kun sain tietää kesätyöpaikkani heinäkuulle, olin innoissani. Kirjastonhoitajan työ vaikutti mielestäni hyvinkin mielenkiintoiselta ja kesätöideni edetessä huomasin, että se tosiaan on mielenkiintoista!

Viisi viikkoa kului nopeasti. Ensimmäisinä työpäivinä opin erittäin paljon. Lainaus, palautus, hyllytys, oikean kirjan etsintä hyllystä sekä minua etukäteen jännittänyt kirjojen muovitus luonnistuivat jo parin päivän päästä ilman ongelmia. Näiden perusasioiden lisäksi pääsin kesätyöni aikana järjestämään maalaustapahtuman katuliiduilla kirjaston portaille, tekemään nuorten vinkki-ikkunaan erilaisia kirjojen suosittelua, poistoleimaamaan kirjoja sekä cd-levyjä, siirtämään dvd-levyjä sesonkivarastoon, ottamaan kirjalähetyksiä vastaan, osallistumaan vauhdikkaaseen poistokirjamyyntiin sekä repimään poistokirjamyynnistä jääneitä kirjoja.

Maalaustapahtuman jälkeen kirjaston portaat olivat kuvia täynnä.
Luin pienempänä erittäin paljon ja lainasin viikoittain lähemmäs 20 kirjaa. Kun sitten hieman kasvoin, lukeminen ja kirjastossa käynti jäi pois viikoittaisesta ohjelmastani. Lukion ensimmäisen luokan aikana innostuin lukemisesta hieman enemmän, sillä luemme jokaisella äidinkielen kurssilla yhden kirjan. Kun kävin viime lukuvuoden aikana kirjastosta lainaamassa koulua varten kirjaa, matkaan tarttui usein myös joku toinenkin kirja. Muuten lukeminen oli silti vähäistä.

Nyt heinäkuussa, kirjaston kirjahyllyjen välissä vietettyjen viikkojen aikana olen löytänyt joka päivä vähintäänkin yhden kirjan jonka haluan lukea. Voisin viettää hyllyjen välissä ikuisuuden selaten kirjoja. Olen lukenut viiden viikon aikana enemmän kuin pitkään aikaan ja uskonkin, että lukuintoni jatkuu kauan tästä eteenpäin. Muiden työntekijöiden innostamana, olen luonut Eepos-kirjastojen verkkosivuille itselleni listan, jonne olen kerännyt kirjoja, jotka haluan ehdottomasti lukea. Voin sieltä aina varata seuraavan kirjan, kun olen edellisen lukenut.

Työilmapiiri kirjastolla on ollut mukava. Oli ihana huomata, kuinka muut työntekijät ottivat minut heti mukaan ja jaksoivat opettaa minulle erilaisia asioita. Parasta kirjastolla on ollut kirjojen muovitus, ihanat asiakkaat, mukavat työkaverit ja heidän kanssaan vietetyt kahvitauot sekä kaiken uuden oppiminen. Kirjasto on loistava kesätyöpaikka ja aioin ehdottomasti hakea ensi vuonna uudelleen tänne.

Iloista loppukesää!

-Ella