Käsikirjasto

Teuvan kirjastosta löytyy vielä vanha ja perinteinen käsikirjasto. Siis paikka, jossa on kirjallisuutta, jota ei käytännössä lainata kotiin, vaan sitä luetaan lähtökohtaisesti kirjastossa.

Käsikirjaston perusajatus on, että sen sisältämä aineisto ja tieto ovat käytettävissä aina, kun kirjasto on avoinna. Käytännössä nämä teokset ovat ajantasaisia hakuteoksia, tietosanakirjoja sekä laajoja yleisesityksiä tietystä aiheesta. Tällaiset kirjat ovat yleensä niin kookkaita, että senkään vuoksi ne eivät ole kovin käteviä kotiin lainattavaksi. Näin siis ainakin joskus ennen...

Nykyään käsikirjastot ovat vähitellen katoamassa kirjastoista ja osassa näin on jo käynyt. Vähintään niitä on supistettu huomattavasti. Teuvallakin käsikirjaston kokoelma on ollut melko kattava, kuin kirjasto minikoossa. Mutta aikaa myöden sen käyttö on vähentynyt lähes olemattomaksi ja tämä fakta pakottaa muutokseen. Pari syytä vähäiseen käyttöön tulee heti mieleen.

1. Käsikirjaston heikko sijainti yläkerran perimmäisessä nurkassa, näin ulko-ovelta ajateltuna ainakin. Sinne ei kukaan tule sattumalta, vaan tarkoituksella. Käsikirjaston ei tietenkään tule ollakaan mikään kohtaamispaikka, vaan rauhallinen lukutila, mutta kävijöiden vähyydestä voi myös päätellä, että sinne ei ole ollut asiaa. Katso kohta 2.
2. Tiedonvälityksen räjähdysmäinen lisääntyminen internetin tultua käytännössä kaikkien yleiseen käyttöön on vienyt pohjan pois vanhalta käsikirjastolta. Nimenomaan ajantasaisen tietosanakirjamaisen tiedon hakemisessa  käsikirjasto ei voi kilpailla Googlen tai ylipäänsä netin kanssa. Jos nyt pitää vaikka pikaisesti selvittää millainen on bakteeri, niin alle sekunnissa Google antaa puoli miljoonaa osumaa. Siinä ajassa ei ole päässyt edes tuolilta ylös, saati että olisi ehtinyt kirjastolle asti ja löytänyt bakteerin tietosanakirjasta. Sitä paitsi, kirjaston kirjassa saataa olla jo vanhentunutta tietoa eikä kirjasto ole aina auki.

Miksi Teuvalla sitten on vielä käsikirjasto, kun se on niin auttamattoman kankea eikä sinne edes pääse aina, kuten Googleen?

Käsikirjasto voi olla toisenlaisen tiedon paikka, kuin vain pikaisen tiedon lähde. Sen vahvuus voi olla juuri siinä, että se on rauhallinen ja hidas. Tietosanakirjat ovat menneisyyttä, eikä niiden perään kannata haikailla. Mutta tietoa kirjoihin kannattaa edelleen painaa, siitä olen varma. Käsikirjastoon voimme edelleen sijoittaa suurteokset, jotka kertovat suhteellisen ajattomasti, monipuolisesti ja ennen kaikkea luotettavasti aiheestaan ja ilman välitöntä vaaraa, että kirjan tieto on huomenna jo vanhaa tai jopa väärää. Tässä suhteessa oikeus- ja lääketieteeseen liittyvät kirjat ovat hankalia, mutta mm. taide ja historia ovat kiitollisempia teemoja. Tutkimus tuo totta kai aina uutta aiheeseen kuin aiheeseen, mutta perusteokset pitävät pintansa melko hyvin. Näitä suurteoksia tuskin kukaan enää hankkii kotiinsa, kuten tehtiin vielä muutama vuosikymmen sitten. Mutta kirjastossa ja nimenomaan käsikirjastossa voi olla niille sopiva paikka. Edelleenkään isot kirjat eivät ole omiaan kotiin kannettaviksi, vaan niitä on mukavampi selata ja lukea kirjaston rauhallisessa ympäristössä.

Kirjaston tehtävä on seuloa käsikirjaston hyllyihin juuri ne teokset, jotka sinne aiheensa puolesta sopivat ja jotka ovat laadullisesti paikkansa kokoelmassa ansainneet. Tätä työtä teemme parhaillaan. Jatkossa käsikirjasto on varmasti pienempi kuin ennen, mutta toivottavasti se laadukkaan sisältönsä ansiosta löytää vielä käyttäjäkuntansa. Voin nimittäin  melkein luvata, että Teuvan kirjaston käsikirjastosta löytyy sellaistakin aineistoa, jota ei löydy Googlettamalla.

Aki

Kirjoista ja kirjoittamisesta II

Kuten niin monta kertaa aiemmin, kyllästyin kirjaan. Sadan vuoden yksinäisyys menee nyt siis hyllyyn odottamaan parempia aikoja. Luultavasti otan sen mukaan, kun menen syyskuussa lomalle Thaimaahan. Ehkä sen lukemiseen ei mene sataa vuotta.

Kun laitoin kirjan sivuun, aloitin tietysti heti toisen kirjan lukemisen. Luin Winston Groomin kirjoittaman Forrest Gumpin. Tämä oli sikäli mielenkiintoinen kirja lukea, että olen nähnyt elokuvan ainakin viisi kertaa. Mielestäni elokuva on mainio. Kirja on kuitenkin parempi, kuten yleensä. Oli aika yllättävää huomata, miten vähän asioita oli otettu kirjasta elokuvaan ja miten paljon keksitty lisää. Olen sitä mieltä, että elokuvaan olisi kannattanut ottaa enemmänkin tapahtumia kirjasta. Ainakin siitä olisi tullut siten hauskempi.

Olen jonkinasteinen kirjafriikki. Viikon aikana olen ostanut kymmenkunta kirjaa. Ennestään hyllyssäni on monta sataa teosta, joita en ole vielä lukenut ja varmasti reilusti yli tuhat, jotka olen. Kirjoja ilmestyy liian paljon ja minulla on liian vähän aikaa. Joskus vielä omistan niin ison asunnon, että voin tehdä yhdestä huoneesta kirjaston ja työhuoneen yhdistelmän. Ovatpahan ainakin kirjat jo valmiina. Ei tarvita enää kuin asunto.

Kirjoitusrintamalla kaikki menee juuri niin kuin olen suunnitellutkin. Romaanin korjailu etenee aikataulussa. Kahdesta käsikirjoituksesta odottelen vastauksia kustantamoilta. Sain valmiiksi kauhukokoelman, jota kirjoitan yhdessä ystäväni kanssa. Toki novellit täytyy vielä korjata ja parannella, mutta sen aika on joskus loka-marraskuussa. Lastenkirjaprojekti on jännittävässä vaiheessa. Huomenna saan sen lähetettyä eteenpäin. Toivottavasti siitä pidetään. Tähän projektiin kuuluu Teuvan kirjasto hyvin olennaisena osana, mutta siitä kerron lisää sitten, kun kerrottavaa on.

Seuraava romaani kummittelee mielessäni sitä enemmän mitä lähemmäksi sen aloittaminen tulee. Henkilöhahmot pyörivät mielessä. Joka päivä keksin jonkun uuden kohdan tai tilanteen tarinaan. Näen unia romaanin henkilöhahmojen silmin. Tämä on normaalia ennen uuden kirjan aloittamista. On vaikea pitää näitä ajatuksia taka-alalla. Ne yrittävät väkisin tulla esiin ja siirtyä nyt työn alla oleviin kirjoituksiin. Onneksi ei ole enää kauan, kun saa aloittaa. Tiedän tasan tarkkaan mistä tulen lähtemään liikkeelle. Sitä en tiedä, mihin tarina tulee päättymään ja juuri se on parasta kirjoittamisessa.

Henry Aho

Kirjoista ja kirjoittamisesta

Pyydän anteeksi tekstin tasoa jo tässä vaiheessa. En ole kovinkaan hyvä blogikirjoittaja. Sen lisäksi olen laiska. Minulla on omakin blogi, jota en ole päivittänyt aikoihin. On vaikea löytää aikaa kirjoittamiseen, tai keksiä, mitä sellaista sanottavaa minulla olisi, joka kiinnostaisi ketään. Aki kysyi voisinko kirjoittaa tänne jotain ja lupasin yrittää. Kirjoitetaan siis jostain sellaisesta mistä tiedän edes jotain, kirjoittamisesta.

Itse asiassa tämä ensimmäinen kirjoitus on vain ikään kuin päänavaus. Ajattelin, että voisin päivittää tänne kuulumisiani sitten, kun aloitan uuden kirjoitusprojektin. Näillä näkymin sen aika on lokakuussa. Silloin kerron vaihe vaiheelta missä mennään ja miten kirja syntyy. Tällä hetkellä käyn kolmatta kertaa erästä romaanikäsikirjoitusta läpi. Korjailen ja parantelen lauserakenteita ja muita sen sellaisia juttuja. Tämä on kaikkein kamalin vaihe kirjoittamisessa. Sen vuoksi en ala siitä kertomaan. Joku, joka tätä lukee ja ajattelee ehkä kirjoittavansa joskus jotain, saattaisi hylätä koko idean, jos kertoisin tämän vaiheen kauheuksista. Olen siis vielä tässä vaiheessa hiljaa. Palaan asiaan sitten, kun alan luomaan uutta. 

Koska nyt on kysymys kirjaston blogista, niin ehkä on paikallaan puhua myös kirjoista joita luen. Luen nykyään hävettävän vähän. Aika ei yksinkertaisesti riitä. Omaan kirjoittamiseen ja päivätyöhön kuluu liian paljon aikaa. Tällä ikää pitää ehtiä nukkuakin. Enää ei riitä yöuniksi, että tuijottaa muutaman minuutin hämärään nurkkaan. Yritän toki lukea sen mitä ehdin. Tämän vuoden aikana olen lukenut noin 20 kirjaa, joka on paljon vähemmän mitä tahtoisin.

 

Tällä hetkellä luen Gabriel Garcia Marquezsin Sadan vuoden yksinäisyyttä. Kirjaa ei voi suositella kuin sellaisille, jotka ovat lukeneet suhteellisen paljon. Kieli on suhteellisen helppoa, mutta kirjoitusasu on vaativa. Kappalejakoja ei juuri ole ja juuri se tekee lukemisesta vaikeaa. Itse tarina on mielenkiintoinen. Se kertoo kuvitteellisesta Macandon kylästä ja erään suvun vaiheista. Kylä on eräänlainen utopia, hiukan kuten Shangri La. Enempää en oikein osaa kertoa, sillä olen vasta sivulla 160 J. Toivottavasti saan kirjan luettua viimeistään lomalla, johon ei onneksi ole enää kuin kuukausi aikaa.

Tästä siis lähdetään. Yritän parantaa näiden kirjoitusten tasoa sitä mukaa, kun edetään. Kerron myöhemmin lisää pääasiassa omista kirjoituksistani sitä mukaa, kun ja jos jotain kerrottavaa on. Eipä muuta kuin lukekaa paljon ja erilaisia kirjoja. Ehkä saatte joskus kipinän ottaa kynän käteen tai laittaa tekstinkäsittelyn auki. Tuijotatte tyhjää pohjaa, teette ensimmäiset merkit ja luotte uuden maailman, sana kerrallaan.

Henry Aho

Vieraskynä

Teuvan kirjaston blogia alkaa päivittää oman väen lisäksi myös vieraskynä. Ensimmäiseksi vieraskynäksi olemme saaneet teuvalaisen kirjailijan Henry Ahon, joka tulee toistaiseksi olemaan vakituinen vierailija.

Aki

Poistokirjat kävivät kaupaksi

Keskiviikkona heinäkuun viimeisenä päivänä kirjaston pihalla oli jälleen kuhinaa, kun järjestettiin Teuvan kirjaston perinteinen poistokirjojen myyntirysäys. Väkeä oli paikalla jo hyvissä ajoin suorastaan kädet syyhyten. Kirjalaatikoita kannettiin kirjaimellisesti hiestä märkänä, jotta kaikki myytävät opukset saataisiin esille mahdollisimman pian. Jossain vaiheessa tuli mieleen, että miksei mukana ollut vaihtopaitaa... Onneksi oltiin ulkona.

Kauppa kävi mainiosti ja asiakkaat löysivät kuka mitäkin. Lasten kuvakirjat menivät heti kättelyssä ja iltapäivällä jouduttiin niiden osalta myymään jo "ei-oota". Tänäkään vuonna ihan kaikki kirjat eivät kuitenkaan loppuneet myyntipäivänä, joten edellisten vuosien tapaan kirjoja on vielä jonkin aikaa myynnissä samaan halpaan hintaan kirjaston sisällä nuorten puolella.

Kävipä päivän aika sellainenkin kommellus, että viimeiset viisi kirjalaatikkoa unohtuivat hissiin kaikessa tohinassa, eivätkä koskaan päätyneet myyniin. Niinpä nyt myynnissä olevissa kirjoissa on vielä sellaisiakin, jotka eivät ole olleet keskiviikkona tarjonnassa. Tulkaahan vielä penkomaan.

Kiitos kaikille osallistuneille leppoisasta tunnelmasta.

Aki

Kirjasto tiedottaa

Kirjasto on suljettu 16.-29.7.

Mutta lomaatuksen jäläkehen... 

TEUVAN KIRJASTON PIHAMAALLA

PIRETÄHÄN ELOLYSTIVIIKON PERINTEINEN

POISTOKIRIAMYYNTIRYSÄHRYS

KESKIVIIKKONA 31.7. KLO  12 – 17.00. 

TERVETULOO ERULLISILLE LUKUELÄMYSOSTOKSILLE!

(kuvitelkaa tähän vinopinopoistokirjoja, meillä kun ei oo kuvaa laittaa)

-ttt